15.12.2009

Earth



Käytiin biologiystäväni kanssa sopivaan saumaan osuneen Finnkinon SuperPäivän siivittämänä katsastamassa BBC:n huikea luontodokumentti Earth. Ymmärrettävistä syistä emme saaneet muita tuttujamme taivuteltua mukaamme, puolitoista tuntia luontodokumenttia taitaa sytyttää enemmänkin hc-luontoystävät. Sinänsä sääli, sillä upeiden maisemien ja huikeiden, norsuja saalistavan leijonalauman yönauhoituksien tai avaruudesta käsin kuvattujen karibujen muuttovaelluspätkien luulisi vetoavan myös vähemmän luontofanaattisiin ihmisiin.

Dokumentilla oli tarjota uusia ja opettavaisia tietoja myös näin alaa enemmän tuntevallekin, ja mikä tärkeintä, se sai edelleen huolestumaan ilmastonmuutoksen ja ihmistoiminnan tuhoisista vaikutuksista planeettamme ekosysteemiä ja sitä kautta loppupeleissä meitä ihmisiä itseämme kohtaan. Vai moniko tulee ajatelleeksi, että esimerkiksi päivittäin käyttämämme vesi on sitä samaa, mitä niin surutta paitsi itse, myös muut tahot toisella puolella maapalloamme, likaamme? Tai sitä, miten lämmenneet napavedet vähentävät krillin, merien ekosysteemien ravintoketjun ensimmäisillä portailla elelevän planktoneliön, määrää ja sitä kautta vaikuttavat lähes kaikkiin mereneläviin (ja haittaavat ihmistä pienentyneinä kalakantoina ja vähentyneinä saalismäärinä, liikakalastuksen aiheuttaman vähenemisen lisäksi)? Minua ainakin huoletti jälleen asioiden syvällisempi ajattelu. Aika huonolla tolalla on moni asia maailmassa. Onneksi jokainen voi vaikuttaa edes vähän.

Leffailun päätteeksi kävimmekin sopivasti tutustumassa uuteen Punnitse & Säästä -liikkeeseen, joka sai ainakin minusta uuden uskollisen vakiasiakkaan. Näinkin pääsen vaikuttamaan pieneltä osaltani kulutuksen muuttumisesta hieman ekologisempaan suuntaan. Ihastuin jo aiemmin Tampereella käydessäni liikkeen konseptiin ja valikoimiin ja niinpä olinkin ihkaonnellinen, kun kauppa viimein saapui myös tänne Jyväskylään. Oi onnea!

7.11.2009

Eettistä kuluttamista



Näin Minnan lanseeraaman Meriviikon kunniaksi olen itse perehtynyt WWF:n Kalaoppaaseen ja sen innoittamana suunnitellut jatkossa pyrkiväni eettisempään kuluttamiseen. Tänään viimein sitten kaupassa päätin tarkistaa erään konkreettisimmin omaan opiskelijatalouteeni vaikuttavan tuotteen, säilykepurkkitonnikalan, tilanteen. Kalaoppaan mukaanhan tonnikalan ostaminen on erittäinkin väärin, ja ainoastaan MSC-sertifioituja tuotteita voi ostaa hyvällä omallatunnolla (pätee muuten melkein mihin tahansa muihinkin kala- ja merenelävätuotteisiin). Vaan kuinkas sitten kävikään? Kolusin säilyketonnikalapurkkihyllyt lävitse ja löysin yhden, yhden MSC-merkityn tonnikalapurkkivaihtoehdon! Tässäkö on eettiselle kuluttajalla tarjolla vaihtoehtoja?!? No, olihan kyseisessä merkissä sekä veteen että öljyyn säilöttyä tonnikalaa. Mutta silti, kovin on vähäisesti vaihtoehtoja.. Sinänsä tämän MSC-seikkailun positiivisimpana puolena pidän sitä, että vaikka kyseiset eettiset tonnikalat ovatkin kilohinnaltaan noin tuplasti kalliimpia, kuin ryöstökalastetut serkkunsa, niin vastuullista kuluttamista tulee halppismerkkinä pidetty Rainbow. Ja vaikka merkki tarjoileekin myös kasakaupalla halvempia (eli niitä ryöstökalastettuja) vaihtoehtoja, niin se kuitenkin, kuten mainittua, oli se ainoa hyllyiltä löytyvä MSC-tuotteiden tarjoaja. Pikainen vilkaisu kyseisten merkin kalasäilykkeiden valikoimaan paljastaa, että MSC-sertifikaatin on tonnikalan lisäksi saanut myös lohisäilyke. Taidanpa vastedes yrittää parhaani mukaan tukea eettistä kuluttamista ja ostaa säilyketonnikalaa puolet harvemmin, mutta MSC-sertifioituna.