Kotona

Vuosi on alkanut uudessa kodissa, ja vaikka emme vielä olekaan ehtineet pitää tupareita, on seuraavaksi kuitenkin vuorossa maistiaisina muutamia yksityiskohtia. 

Tupaantuliaisia odotellessa kiitimme kuitenkin jo muuttoapuna toimineita ystäviä kutsumalla heidät syömään. Pidän itse kovasti keittiössä hääräilystä ja ruokahifistelystä, joten tarjolla oli kolmen ruokalajin illallinen juomineen. Myöhemmin illalla miesväki lähti vielä saunomaan naisten jäädessä jutustelemaan keskenään. Menu onnistui todella hyvin kaikilta osin, joten ajattelin tarjoilla reseptejä myös täällä blogin puolella. Alkupalana tarjoiltiin minilihapyöryköitä makeassa chilikastikkeessa. Näiden lihapullien vaikein osuus on oikeastaan se, että jaksaa pyöritellä tarpeeksi pieniä pullia. Ja pääruokana tarjoiltaessahan pullista voi huoletta tehdä isompiakin.

Lihapyörykät makeassa chilikastikkeessa

400g nautajauhelihaa

reilu ruokalusikallinen paahdettua sipulia rouheena

ripaus mustapippuria

ripaus paprikajauhetta (savustettua)

1tl worchestershire-kastiketta

ripaus (yrtti)suolaa

noin 1dl makeaa chilikastiketta

Sekoita jauhelihan joukkoon mausteet. Vaivaa taikinaa hetki, jotta mausteet sekoittuvat tasaisesti. Muotoile pikkuruisia, reilun peukalonpään kokoisia lihapullia. Kun olet muotoillut lihapullat valmiiksi, paista ne pannulla tilkassa öljyä. Pikkurikkisiin lihapulliin ei kauaa mene, että ne kypsyvät. Nostele kypsät pullat kulhoon ja kaada päälle chilikastike. Kääntele pullia, jotta chilikastike levittäytyy tasaisesti ja laita jääkaappiin muutamaksi tunniksi. Tarjoile alkupalana tai vaikkapa piknikillä. 

Isompia, pääruoaksi kaavailtuja pullia tulee luonnollisesti paistaa pidempään ja ne voi tarjoilla kuumina chilikastikkeen kera. 

Uusi vuosi...

...uusi koti.

Siitä lisää kuvia ja tunnelmia myöhemmin, kun on tavarat paikoillaan ja kamerakin taas löydyksissä.

Pääskysestä ei päivääkään

Eli tämän määritelmän mukaan kesää on kulunut kohta jo parin viikon verran. Toissa viikolla nimittäin bongasin ensimmäiset yksinäiset räystäspääskyt Alban tienoilla ja nyt tässä viime päivinä myös haarapääskyt ovat näyttäneet saavuttaneen Jyväskylän. Kivaa. Pitää ottaa kaikki ilo irti tästä alkukesästä, ennen kuin muut maat vierahat kutsuvat. Tänä kesänä Suomen suvi tuleekin olemaan kohdallani poikkeuksellisen lyhyt: näen sen saapuvan ja näen sen lähtevän.

Olin tänään vihdoin kangaskaupassa katselemassa jotain sopivia verhokankaita tuohon pikkuruiseen alkovikomerooni. Alun perin ajattelin jotain pellavaista tai puuvillaista luonnonvalkoista kangasta, mutta sitten näin sen. Upean ja ihanan tummanpunaisen verhokankaan, hieman tyylitellyin mustavalkoisin kukkaoksin. Aivan ihana! Kangaskaupasta sain mukaani tämän ja kolme muuta kangasta sovituskappaleina. Heti ensimmäiseksi oli pakko sovittaa tuota punaista ihanuutta, ja nyt olen jo valmiiksi ihastunut siihen, vaikka en ole ehtinyt edes muita kokeilla! Olisikohan kokopunainen liian hurja väri puoleen seinään?