Viikonlopun hankintoja

Viikonloppu meni pääosin saman eeppisen flunssan parissa, kuin koko kulunut, harvinaislaatuinen "vapaaviikkokin". Jatkuvan torkkumisen ja sarjojen katselun keskeyttivät kuitenkin pari pientä pyrähdystä ulkomaailmaan. Ensinnä käytiin piipahtamassa siskon ja kahvilaan oitis häviävän miesjoukkueen kanssa Viherlandiassa, josta sisko löysi orkideakokoelmaansa huimasti vahvistusta. Itselleni tarttui mukaan lähinnä siemeniä ensi kesän palstaviljelyihin:

Salviaa, rakuunaa, laventelia, munakoisoa ja sokerimaissia.

Lauantai-iltapäivänä raahauduin paremman puoliskoni ja Maijan kanssa hetkeksi kirjamessujen vilinään. Vaikka käynti olikin flunssaisena rankka, oli kuitenkin messujen saldona ihania kirjoja, sekä vapaa-ajan puolelta löytyneitä hyviä ruokia. Kirjoista tein tänä vuonna löytäni Rosebudin ja Moreenin standeilta. Ensiksi mainitulta löytyi Hanna Tuurin Irlantilainen aamiainen, jota olen tuloksetta koittanut lainata kirjastosta jo muutaman vuoden. Melkoisen suosittu kirja siis, enkä nyt muutaman ensimmäisen tarinan luettuani yhtään ihmettele, miksi. Moreenin pisteeltä löysin Madeline Westonin Kauniit neuleklassikot -teoksen, joka esittelee Brittein saarten perinneneuleita ja niistä luotuja muodistettuja versioita. Kunhan osaisin ensin päättää, että minkä kirjan 25 neuleesta tekisin ensinnä, ryhtyisin tuumasta toimeen. Ihania neuleita! Toinen kirja on Anna-Karoliina Tetrin Luonnonvärjäys. Pääsenpä minäkin näin vähän etukäteen tutustumaan Anniksen kanssa suunnittelemiimme yhteisprojekteihin.

Kirjamessujen kirjasatoa.

Tänään on ensimmäinen päivä viikkoon, kun kurkku ei ole tolkuttoman kipeä. Taidanpa siis sen kunniaksi lähteä jo hieman hoitamaan juoksevia asioita. Ja töissäkin voisi piipahtaa.

Palstan kuulumisia

Näin sitä parissa kuukaudessa saa muutettua savisen maaläntin vihreäksi keitaaksi. 

Muistin viimein ottaa kameran mukaan palstalle, joten saan päivitettyä hieman palstan kuulumisia visuaalisestikin. Kesäkurpitsoja tulee enemmän kuin ehtii syödä ja muutkin kasvit ovat hyvässä vauhdissa. Pian saanee ensimmäisiä herneitäkin maistella.

Erityisen ylpeä olen näistä kesäkurpitsoista, jotka ovat päässeet kesäkuun alun kylmien ilmojen aiheuttamien kasvuvaikeuksien jälkeen näin upeaan ja tuotteliaaseen tilaan. Kesäkurpitsareseptejä saa siis ahkerasti kokeilla! Onneksi niitä onkin kertynyt jonkin verran, ja ainakin eilen kokeilemani sinihomejuustotäytteiset ja pekoniin kiedotut kesäkurpitsat olivat hurjan hyviä!

Ensimmäiset kesäkurpitsat

Paltasta bloggailu, ja palstalla käyminenkin, ovat viime aikoina jääneet surullisenkuuluisan ja tuskien täyttämän suokartoitusprojektin jalkoihin, mutta nyt kävin viimein katsomassa hoidokkejani. Ja voi sitä riemun ja ylpeyden tunnetta, kun ensimmäiset kesäkurpitsat olivatkin valmiina odottamassa!! Vastoin odotuksia palstalla ei siis kasvanutkaan pelkästään villiintyneitä rikkaruohoja..

Vasemmanpuolimmainen kesäkurpitsa on venähtänyt jo 

vähän turhankin isoksi, mutta toivottavasti maistuu vielä hyvältä.

Näiden ensimmäisten lisäksi tulossa näytti olevan rutkasti lisää, joten seuraavien viikkojen ajan tulee varmasti kokeiltua paljon erilaisia kesäkurpitsareseptejä. Kesäkurpitsojen lisäksi myös herneet ja perunat ovat kukassa ja yrteistä korianteri sekä tilli ovat kasvaneet villeiksi pusikoiksi. Kylläpä on kivaa olla onnellinen palstanhaltija!

Viljelyä

Istutin tänään ensimmäiset kurpitsan ja kesäkurpitsan taimet ulos palstalle. Ajattelin myös ottaa kuvia moisesta juhlavasta tapahtumasta, mutta tyypillisesti unohdin sitten kamerani kotiin. Pitänee seuraavalla kerralla ottaa palstasta kuvia, sekä laittaa ne before-kuvat tyhjästä savipläntistä esille myös. Toivottavasti kesän mittaan tapahtuu huima muodonmuutos, ja palsta suorastaan pursuaa syötävää sekä kauniita kesäkukkia! Säätiedotus lupaili lähipäiviksi lämmintä keliä, joten toivottavasti kurpitsat juurtuisivat hyvin ja jatkaisivat hyvin alkanutta kasvuaan. Mikäli viilenee jälleen, niin pitää turvautua harsoon viimeisenä varokeinona. Jotenkin harso vaan vaikuttaa niin, hmm, valkoiselta ja teolliselta. Ihanaa olisi, jos saisi kasvattaa villiä hyötypuutarhaa jossa vihannekset vain ryöppyäisivät valtoimenaan ja tuottaisivat satoa yltäkylläisesti...

Palstaviljelyä

Nyt kesän kynnyksellä tartuin jälleen rakkaan opinahjomme puutarhakerhon tarjoamaan tilaisuuteen ja vastaanotin pienen 2m x 5m viljelypalstan palasen kesäksi. Kävi vielä niin hyvä tuuri, että palsta-alue irtosi ihan naapurustosta tänä vuonna, joten matkaa viljemille ei tule juuri yhtään. Jipii, taimien, lannoitussäkkien sun muiden varusteiden raahaaminen käy kätevästi!

Palstalle tulevien kurpitsojen ja kesäkurpitsojen esikasvatus on edennyt mallikkaasti ja tällä hetkellä varttuvat taimet vievät jo melkoisesti tilaa ikkunan edestä. Toivottavasti ne voisivat pian jo muuttaa ulos palstalle. Eli toivokaamme lämpimiä kelejä.

Onneksi ihan kaikkea ei tarvitse esikasvattaa sisällä. Pääsin jo kylvämään palstalle kesäkukkia, vihersipulia, tilliä ja lehtisalaattia. Toivottavasti lähipäiviksi ennustettu sateisempi sää ja huolella tehdyt pohjalannoitukset saisivat siemenet itämään pian ja kasvamaan innolla.

Odottelen jo malttamattomana satokauden alkua, ja mielessäni näen notkuvien pöytien sadonkorjuujuhlat joskus syksyllä.. Löysin tuossa muutama päivä sitten vielä oikein lupaavan oloisen kurpitsapiirakan ohjeenkin, jota tahtoisin päästä kokeilemaan. Oman maan kurpitsasatoa odotellessa siis.

Risteily!

Palasin aamulla vähän pitkäksi venähtäneeltä miniristeilyltä ja vastassani oli kerrassaan yllättävä näky. Viisi päivää sitten kylvämäni siemenet olivat, kenties näiden lämpimien päivien tai jonkin muun mystisen voiman turvin, itäneet kaikki tällä välin ja vieläpä varsin kookkaiksi!



Jännittävää! Toivottavasti ovat yhtä elinvoimaisia läpi kesän ja tuottavat sitten palstalla kovasti satoa. Kuvassa on vasemmalla pari purkillista kurpitsaa, keskellä pari purkillista kesäkurpitsaa ja oikeanpuolimmaisina poseeraavat pillisipulin taimet. Pitänee tänään tai huomenna jakaa nuo kurpitsat ja kesäkurpitsat jo omiin taimiruukkuihinsa, jotta ne eivät mene juuristaan solmuun.



Risteily tosiaan oli siskon taannoin häämessuilla voittama lahjaristeily, ja tuli kyllä kovasti tarpeen ainakin minulle. Pääsi tuulettamaan gradusta tunkkaista päätään raikkaassa meri-ilmassa. Ja tietysti herkuttelemaan buffetissa niin, että mahaan sattui..!



Paluumatkalla myöhästyimme onnettomuudeksemme/onneksemme junasta (joka sitten näemmä odottaakin ainoastaan Siljan risteilyaluksilta palaavia matkailijoita!) ja pääsimme vain Tampereelle saakka menevään junaan. Junaa odottelimme hiukaisevan keväisessä Linnapuistossa Turun linnan kupeessa sekä nautimme upeasta auringonpaisteesta ja lämmöstä.





Tampereelta pääsimme kätevästi ensimmäisellä aamujunalla sitten takaisin kotia kohden.