Uuden vuoden aloitus

Vuoden 2015 alkuun heti saippuaa. Ei huonompi juttu. Saippuantekoinspiraatio iski vuoden ensimmäisenä päivänä ja lopputuloksena on tämä kolmivärinen ihanuus: vihreä spirulinakerros, vaaleanpunainen savivärjätty kerros ja vaalea au naturel -kuorrutus. 

Tuoksua saippuaan tuovat nesteenä käytetty ruusuvesi sekä tuoksyöljyt ruususaippua ja vihreä tee. Odotan jo malttamattomana saippuahalon kuivahtamista hieman lisää, jotta saan leikattua saippuaviipaleita!

Tavallinen torstai

Sir Roin upeat tilaustyökorut kopsahtivat postiluukusta. 

Tänään paistaa aurinko ja on aivan tavallinen torstai. Aamupäivällä kolahti postiluukusta odotettu paketti, kun Sir Roilta tilaamani upeat korut saapuivat viimein kotiin. Näille tulee varmasti paljon käyttöä! 

Valaan laulun ensisentit.

Myös pari viikkoa sitten käynnistynyt terapiahuiviprojektini on ottanut askeleen eteenpäin. Innokas vyyhtienkerijäsiskoni keri upean Louhittaren luolan Väinämöinen-villasekoitelangan kerälle. Lanka lähti mukaan Titityyn liikkeestä hieman heräteostoksena sekkaillessani siellä neulomista harrastavan ystäväni kanssa. Kuinka voi biologi sanoa ei upean väriselle langalle, jonka nimenä on Valaan laulu?

Neuloin aikaisemmin hyvinkin paljon, mutta viimeisen hullunmyllyvuoden aikana en ole ehtinyt harrastaa juuri mitään. Niinpä onkin mahtavan terapeuttista ja rentoa viimein palailla neuletyön ääreen. Malliksi valikoitui helppo pitsineule, joka näyttänee toivottavasti mukavan ilmavalta ja tuo langan elävän pinnan esiin. Huivista on tarkoitus tulla pitkä ja kapea, jotta sitä voi käyttää jo viilenevinä kesäiltoinakin. Edellyttäen siis, ettei työ jää jonnekin keskeneräisten töiden laatikkoon pyörimään...

Pöllösaippuaa

Hiiripöllön inspiroimaa saippuaa.

Eilen internetin syövereissä kiersi tämä uutinen hiiripöllöstä, joka oli joutunut veden varaan ja jonka meloja pelasti. Kuumehorteiset, saippuasivuistoilla seikkailemaan tottuneet aivoni muodostivat lähes ensimmäiseksi seuraavan ajatuksen "Onpa siisti väritys tuolla eläimellä, saisikohan siitä aikaiseksi hyvät saippuakoristelut!?". 

Tässä se nyt sitten on, pöllösaippua. 

Syyskuu

Syyskuu on mennyt varsin vauhdikkaasti. Päivien pääohjelma on vaihtunut keikkatöistä ja gradutaisteluista Villikatajan parissa puuhasteluun, mikä on ollut varsin antoisa muutos. Toisaalta tuntuu, että vaikka mitä on saatu jo aikaiseksi, toisaalta taas kaikki tuntuu olevan niin keskeneräistä vielä. Onneksi tässä on loppuvuosi aikaa hioa ja hinkata juttuja kuntoon. Ja esimerkiksi lankojen värjäys on ollut myös kaiken muun ohella todella rentouttavaa. Kuluneella viikolla värjäilin seuraavanlaisia lankoja:

Langoista ja niiden värjäysprosessista voi lukea lisää Villikatajan omasta blogista, mutta voisin tässäkin vielä hehkuttaa tuota oikeanpuolimmaisinta vyyhtiä. Se kun on saanut värinsä punajuurten keitinvedestä, ja on mielestäni ihanan kullanruskea. Värjäys on aina jännittävää, kun ei tiedä aina ihan tarkalleen, millainen lopputulos mistäkin väriaineesta tulee.

Nyt syyskuun aikana on tullut myös liikuttua metsässä sienten, niin väri- kuin ruokasellaistenkin, perässä enemmän kuin aikaisemmin. Tänä vuonna on hyvä sienisato, joten kannattaa lähteä liikkeelle! Metsässä liikkuminen on muutenkin niin rentouttavaa ja mukavaa, vaikka sieltä ei edes olisi lähtenyt mitään sen kummemmin keräilemään. 

Semmoista siis täällä, uusia tuulia ja jänniä juttuja. 

Sävyjä Pietaryrttimäen paletista

Värjäsin viime viikonloppuna Novitan luonnonvalkoista Nalle-lankaa pietaryrtillä. Langasta tuli mukavan voimakkaankeltaista, jopa vihreään taittuvaa. Rautavihtrillillä tästä tulisi varmasti vielä selkeämmin vihreää, pitääpä koettaa seuraavalla kerralla. Rautavihtrillin metsästys osoittautui muuten yllättävän haastavaksi. Lopulta sain sitä tilattua lähiapteekistani, jossa sanottiin, että tuote on poistumassa kokonaan tukkutilauslistoistakin, ilmeisesti verrattaen vähäisen kysynnän vuoksi. Kylläpä olisi sääli, jos sitä ei pian enää saisi!

Lanka ennen...

...ja jälkeen värjäyksen.

Tein myös kauniin vaaleanpunaista horsmankukkajuomaa, joskin käytin limen tilalla sitruunaa. Hyvää tuli! Varsinainen ituhippiviikonloppu siis.

Kesällä luontokursseille!

Olemme ekologiystäväni kanssa päässeet ensi kesän suunnitelmissa siihen jännittävään vaiheeseen, jossa ideat tulee julkistaa kaikelle kansalle. Eli siis, mikäli ensi kesänä aikaa riittää, niin nyt joukolla ilmoittautumaan luontokursseille! Kurssimme kiinnostanevat varsinkin käsityöihmisiä, sekä terveellisestä ruoasta ja eettisestä kuluttamisesta kiinnostuneita. Sekä tietenkin kaikkia luonnosta ja luonnossa liikkumisesta nauttivia. Kursseja on ensi kesän aikana tulossa kaksi erilaista, ja mikäli kurssit osoittautuvat erityisen suosituiksi, on niitä mahdollista järjestää useampi samaa lajia ensimmäisen jälkeen. Syksylle on tulossa vielä kaksi uutta kurssia, joten pysykää kuulolla!

Joten pitemmittä puheitta, saanen esitellä nyt ensi kesän upeat luontokurssimme:

Villikatajan luontokurssit kesälle 2011 

Osallistukaa ja vinkkailkaa mahdollisesti kiinnostuville ystäville, tuttaville ja perheenjäsenille. Kurssiesitettä saa ihan vapaasti levittää, mielellään tietysti mahdollisimman paljon ja laajalle!

Uusi laukku vapuksi

Sain kuluneella viikolla iki-ihanan uniikin Poppalan desing-laukkuni, juuri sopivasti vapun rientoihin. Katsokaa ja ihastelkaa!

Lisää kuvia laukusta voi käydä katsomassa Poppalan sivuilta, josta voi myös käydä shoppailemassa oman laukkunsa. Laukku on ollut tiiviisti mukana vapun riennoissa, joista myöhemmin lisää päivitystä tännekin.

Viikonlopun hankintoja

Viikonloppu meni pääosin saman eeppisen flunssan parissa, kuin koko kulunut, harvinaislaatuinen "vapaaviikkokin". Jatkuvan torkkumisen ja sarjojen katselun keskeyttivät kuitenkin pari pientä pyrähdystä ulkomaailmaan. Ensinnä käytiin piipahtamassa siskon ja kahvilaan oitis häviävän miesjoukkueen kanssa Viherlandiassa, josta sisko löysi orkideakokoelmaansa huimasti vahvistusta. Itselleni tarttui mukaan lähinnä siemeniä ensi kesän palstaviljelyihin:

Salviaa, rakuunaa, laventelia, munakoisoa ja sokerimaissia.

Lauantai-iltapäivänä raahauduin paremman puoliskoni ja Maijan kanssa hetkeksi kirjamessujen vilinään. Vaikka käynti olikin flunssaisena rankka, oli kuitenkin messujen saldona ihania kirjoja, sekä vapaa-ajan puolelta löytyneitä hyviä ruokia. Kirjoista tein tänä vuonna löytäni Rosebudin ja Moreenin standeilta. Ensiksi mainitulta löytyi Hanna Tuurin Irlantilainen aamiainen, jota olen tuloksetta koittanut lainata kirjastosta jo muutaman vuoden. Melkoisen suosittu kirja siis, enkä nyt muutaman ensimmäisen tarinan luettuani yhtään ihmettele, miksi. Moreenin pisteeltä löysin Madeline Westonin Kauniit neuleklassikot -teoksen, joka esittelee Brittein saarten perinneneuleita ja niistä luotuja muodistettuja versioita. Kunhan osaisin ensin päättää, että minkä kirjan 25 neuleesta tekisin ensinnä, ryhtyisin tuumasta toimeen. Ihania neuleita! Toinen kirja on Anna-Karoliina Tetrin Luonnonvärjäys. Pääsenpä minäkin näin vähän etukäteen tutustumaan Anniksen kanssa suunnittelemiimme yhteisprojekteihin.

Kirjamessujen kirjasatoa.

Tänään on ensimmäinen päivä viikkoon, kun kurkku ei ole tolkuttoman kipeä. Taidanpa siis sen kunniaksi lähteä jo hieman hoitamaan juoksevia asioita. Ja töissäkin voisi piipahtaa.

Arts & Crafts

Kaikessa kiireessä ja tohinassa on jäänyt kertomatta sen tarkemmin viime viikonlopuna pidetyistä Arts&Crafts käsityömyyjäisistä, jonne kaveriporukalla osallistuimme myös yhden pöydän voimin. Lisäksi varasimme siskon kanssa paikalle ensinnä ehtineinä viereisestä pöydästä härskisti paikan myös PopPaLa- kierrätyslaukkuja ja -koruja tehtailevalle kaverilleni sekä tämän kaverille, joka edusti paikalla P.i.r.u.:n tuotteita. Lähtöasetelmat Ilokiven alakerrassa pidettäville myyjäisille olivat siis oikein hyvät, huolimatta lyhyehköksi jääneistä yöunista. Valitettavasti Säkellystä ja Säätöä -blogin Annis sekä puolisonsa mikkotus edustivat vain tuotteidensa voimin, sillä heitä tarvittiin Tampereen suunnalla.

Myyjäisten ensimmäiset tunnit olivat yllättävän väkirikkaita ja vilkkaita, ja kauppakin kävi ihan kivasti. Sitten, yläkerran kirppiksen lopettaessa, hiljeni myös alakerran myyjäisyleisövirta. Onneksi meidän pöytää saapui viihdyttämään useampikin ystävä, joten ihan totaalisen tylsää ei tullut. Vielä myyjäisten viime metreillä siskon sukkaosastolla kävi kauppa mukavasti, ja monet taidokkaat neuleet saivat uudet omistajat. Myyjäisten lopulta sulkiessa oviaan, lähdimme ystäväporukalla jatkamaan päivää Salsa Orkideaan ja siitä siskon ja miehensä luo viettämään taas yhtä elämyksellistä leffailtaa. Onnistuneet myyjäiset kaiken kaikkiaan siis!

Vihdoinkin viikonloppu!

Ihanaa, tämä loputtoman pitkältä ja tuskaiselta tuntunut viikko on viimein lopuillaan! En ole saanut tehtyä mitään, mitä olisin halunnut, koska olen ollut vaan töissä, toisissa töissä, matkalla toisista töistä toisiin tai nukkumassa niiden välissä.. Rankkaa. Tiistai-iltana vietimme sentään rentouttavaa käsityöiltaa Arts & Crafts -käsityömyyjäisten "osuuskunta"porukan kanssa. Eli tervetuloa vaan maaliskuun ensimmäisenä lauantaina ihastelemaan ja ostelemaan aikaansaannoksiamme. Myyjäiset pidetään Ilokiven alakerrassa lauantaina 5.3. klo 11-15.

Sairaspäiviä

Eihän se sitten mikään pieni flunssa ollutkaan, vaan nyt on tullut sairastettua jo toista päivää kotona, lähinnä torkkuen tai nukkuen. Unen tarve tuntuu kasvaneen kaksinkertaiseksi normaalista, ja välissä olevat valveillaolopätkätkin tuntuvat hieman tokkuraisilta. Olo ei siis ole paras mahdollinen, mutta tässä ovat parhaat lääkkeet siihen: leffat, tee, hyvät kirjat ja villasukat! Teetä olen juonut enemmän kuin kehtaan myöntää ja leffojakin on tullut katsottua muutamia. Parhaita ovat tässä sairastamistilassa sellaiset hömppäseikkailut tai komediat, joiden juonessa ei ole mitään ylimaallisen hankalia käänteitä. Ei haittaa, vaikka välillä sattuisikin torkahtamaan, kun tarinaan pääsee mukaan kuitenkin.. Kirjoissakin on sama homma, Christien dekkarit toimivat oikein hyvin sairasviihteenä. Kerrankin tulee luettua jotain ei-ammattikirjallisuutta! Kuvassa näkyvät villasukat sain valmiiksi eilen, toinen niistä oli jo ennen sairastumista valmis, ja toisesta oli aloitettu vartta. Tämä sukkapari onkin varmaan hyödyllisintä, mitä olen tässä saanut parin päivän aikana aikaiseksi, tai edes aion saada. Nyt voisi vetäytyä taas hetkeksi peiton alle.. tai kenties ennen sitä pitäisi hetki pysytellä hereillä, edellisistä nokosistahan ei kauaa ole kulunut. Sittenkin leffaa siis!

Revontuli

Toista päivää kotona flunssassa ei ole omiaan kohentamaan syksyn latistamaa mielialaa. Kumma kyllä, se sen sijaan aiheuttaa ihan hurjaa siivous-, käsityö-, ja opiskeluintoa. Liekö sitten syynä se, ettei oikeasti voi tehdä mitään vähäiseltä jaksamiseltaan vai mikä, mutta mieli tekisi kovasti. Sentään sain vihdoin ja viimein valmiiksi tuon Revontuli-huivin, josta tulikin oikea kaunotar! Tätä mallia hyädynnän kyllä varmasti useasti myöhemminkin, eihän ihmisellä voi koskaan olla liikaa neulehuiveja, eihän?


Revontuli-huivini odottamassa huuhteluainekäsittelyä.