Viime viikonloppuna oli tuo kaikkien nörttipoikien must see -tapahtuma Helsingissä, joten me reippaat nörttipuoliskot omaavat tytöt lähdimme sitten viikonlopuksi myös pääkaupunkiin seikkailemaan. Huolimatta armottomasta aikataulujen säätämisestä ja yleisestä suunnitelmattomuudesta, viikonloppu sujui ainakin omalta osaltani oikein mukavasti. (Niistä nörttipuoliskoista en ole ihan varma, voi olla etteivät ensi vuonna ota enää vaivalloista naisväkeä mukaansa.)
Kaupunkiviikonloppu alkoi jo torstai-iltana, kun ehdimme viime tingassa lunastamaan liput Tennispalatsin ykkössalissa pyörivään Inceptioniin. Ja kyllä kannattikin se kaikki juokseminen! Siitäkin huolimatta, että taidan toistella vallitsevaa mielipidettä, niin oli ihan mahtava leffa! Nolan ei pettänyt tälläkään kertaa, vaikka kaikkien ennakko-odotukset olivat varmasti korkealla leffaa tehdessä. Lopputulos oli kuluvan vuoden aikana näkemistäni leffoista ylivoimaisesti paras viihdyttävine juonineen ja upeine näyttelijöineen. Tarina piti otteessaan niin intensiivisesti, ettei aikaa jäänyt edes erikoistehosteiden ihastelemiseen ja ihmettelemiseen. Kokonaisvaltaisen elokuvakokemuksen jälkeen siirryimmekin jo väsyneinä vanhuksina majapaikkaamme ja jatkoimme seikkailuja seuraavana päivänä.
Perjantain kaupunkikierros alkoi paremman puoliskon kanssa mukavasti brunssipiknikillä Espan puistossa ja jatkui siitä sujuvasti puolivahingoissa Tuomiokirkon aukiolle, jossa sattumalta törmäsimme Pojhois-Karjalan prikaatin soittokunnan konserttiin. Konsertin jälkeen kaupunkikierros jatkui Ben & Jerry'sin jäätelöbaarin kautta tapaamaan muuta matkaseuruetta ja paikallista opasystävää terassille. Loppupäivä kuluikin tyttöjen kesken shoppaillessa ja toisella puistopiknikillä paremman puoliskon liityttyä lajitovereidensa seuraan pelien ihmeelliseen maailmaan. Illaksi vetäydyimme pelileskien kanssa majapaikkaamme viettämään varsinaista tyttöjen leffa- ja höpöttelyiltaa.
Lauantai alkoi edellisen illan valvomisten jälkeen melko myöhään ja päivän pääreissu suuntautui Suomenlinnan kallioille, mitenpäs muuten kuin piknikille. En ollut aiemmin itse käynyt Suomenlinnassa, joten olinkin varsin ihastuksissani vanhoista linnoitusrakennuksista, merestä ja kallioista, somista valkoposkihanhista ja vanhoista lehmuksista. Idyllistä. Suomenlinnan retken jälkeen oli taas tyttöjen aika jäädä pelileskiksi, ja suunnistimmekin takaisin keskustaan etsimään jotain mukavan oloista ravintolaa. Päädyimme lopulta Rautatientorin laidalla olevaan Mayaan ja tilasimme kolmestaan lampaankareannoksen. Oli huippuhyvää! Loppuilta sujuikin hieman epäonnisemmin, sillä olutratikka jonka kyytiin haaveilimme pääsevämme, olikin lopettanut jo kierroksensa siltä päivältä ja eräänkin drinkkipaikan portsari ei tykännyt seurueen jäsenten sandaaleista. Niinpä vietimme hetken laatuaikaa Rautatientorilla istuskellen ja jutellen ja vetäydyimme sen jälkeen takaisin nukkumaan.
Sunnuntaina heräily tapahtui jälleen hieman myöhäisessä vaiheessa, mutta päivä alkoi mukavasti munakokkelilla, nakeilla ja pekonilla sekä mukillisella teetä. Sen jälkeen valtasimme kylppärin ammeen paremman puoliskon kanssa ja nautimme ihanan kiireettömästä vaahtokylvystä. (Vaahtokylpypaloja olimme ostaneet perjantaina ekologiystäväni kanssa shoppaillessa). Kylvyn jälkeen lähdimme katsomaan Helsinkiin samaisena viikonloppuna muuttanutta ystäväpariskuntaa. Viisaina tietysti kävelimme tuon vajaan neljän kilomertin matkan ja saimme sen perään tietää, että metsäpalosavujen takia ulkona liikkumista ei suositella pääkaupunkiseudulla. Hyvä me!
Viimeisenä vierailukohteena ennen kotiinpaluuta oli vielä IKEA, jossa en koskaan aiemmin ollut käynyt. Siis missään IKEAn liikkeessä, ikinä. Ennen reissua olin haaveillut löytäväni vihdoin ja viimein tuolit keittiön pöytäni ympärille, niiden hankkiminen kun oli viivästynyt viivästymistään ja tuoliprojekti oli venähtänyt jo vajaan vuoden mittaiseksi. Suunnistimme IKEAan viikonloppuseurueen toisen auton (ja toisen ekologi-nörttipariskunnan) voimin. Ehdimme paikalle neljäkymmentä minuuttia ennen sulkemisaikaa, joten kovasti emme ehtineet kierrellä. Siltikin, kumma kyllä, löysin juuri sopivat tuolit! Muutkin tuntuivat löytävän etsimänsä tavarat lyhyessä ajassa, joten täytyy sanoa, että hyvä kauppa. Tai sitten seurueemme on vain erittäin harjaantunut ostosten teossa. Oli kyse mistä tahansa, niin lopputuloksena mukaani lähti neljä mustaa puutuolia, sekä heräteostoksina maustepurkkeja, jääpalamuotti ja punainen paperikori. Ei hullumpi kauppakäynti.
Kotimatka sujui verraten voipuneissa merkeissä metsäpalosavujen keskellä ajellessa.
P.S. Koska kotikoneeni on sairastunut, niin lisäilen asiaankuuluvia matkakuvia tähän hieman myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti