31.5.2008

Jos olisin..

Jos olisin kuukausi, olisin: syyskuu
Jos olisin viikonpäivä, olisin: tiistai
Jos olisin kellonaika, olisin: 05:12
Jos olisin planeetta, olisin: Venus
Jos olisin merieläin, olisin: Delphinus capensis, delfiini
Jos olisin suunta, olisin: kaakko
Jos olisin huonekalu, olisin: leveä, mukava sänky täynnä kuoheita tyynyjä ja peittoja
Jos olisin synti, olisin: himo tai ylpeys
Jos olisin neste, olisin: punaviini
Jos olisin puu, olisin: Quercus robur, tammi
Jos olisin kasvi, olisin: Lavandula angustifolia, tähkälaventeli
Jos olisin säätila, olisin: kuulas ja kirpakka hetki ennen auringon nousua
Jos olisin soitin, olisin: viulu
Jos olisin eläin, olisin: Leopardus wiedii, margai
Jos olisin väri, olisin: verenpunainen
Jos olisin vihannes, olisin: Allium sp, sipuli
Jos olisin ääni, olisin: rakastetun rauhallinen unihengitys
Jos olisin alkuaine, olisin: platina
Jos olisin auto, olisin: törkeän paljon polttoainetta nielevä, epäkäytännöllinen ja ylettömän tyylikäs punainen avoauto
Jos olisin laulu, olisin: Deep Blue Something - Brakfast at Tiffany's
Jos olisin elokuva, olisin: Eternal Sunshine of the Spotless Mind
Jos olisin kirja, kuka minut olisi kirjoittanut: Arturo Perez-Reverte
Jos olisin ruoka, olisin: lammaspata
Jos olisin paikka, olisin: koti
Jos olisin numero, olisin: 7


Olipas hauska ja valaiseva määrittely. Koska tahdon aina kommentoida jokaista asiaa, enkä millään olisi malttanut vain kirjoittaa vastauksiani ylös, päätinkin kommentoida tarkemmin tässä jälkikirjoituksessa.
Pidän kaikista vuodenajoista, mutta melankolisten ja synkkien sävyjensä takia päädyin pitämään syksyä omimpana vuodenaikanani.. Samalla kun syksy on myös erittäin kaunista ja eloisaa aikaa. Ja sykyisin alkavat aina kaikki uudet asiat kouluvuoden myötä..
Kellonaika on sellainen, jona aamu alkaa valjeta ja maa on kasteinen. Ilma on kuulas ja ensimmäiset linnut aloittelevat konserttiaan. Eli aivan oikein, kevätaamusta on kyse.
Venus naiseuden symbolina ei juuri selittelyitä tarvinne ja delfiineistä olen aina pitänyt kovasti. Kyseessä ei ole siis se Flipper -tyylinen pullonokkadelfiini vaan sirompi kaksivärinen.
Ilmansuunnat olivat vähän vaikeita. Päädyin kaakkoon, koska väli-ilmansuunnat ovat kaltaisiani väliinputoajia, ja kaakko suuntana on minulle ehkä omin.
Huonekalu ja syntikään ei varmaan selittelyjä kaivanne, liittyvät saumattomasti toisiinsa. ;-P
Soitin, no, viulu ja muut jousisoittimet ovat aika must mulle.. Tietyllä taajuudella ne värähtelevät selkäytimiä myöten ja ovat vain jotenkin niin paljon enemmän kuin "pelkkää" musiikkia, ne ovat kaikki.
Verenpunainen on dramaattinen, aika minua.
Deep Blue Something.. Kuvastaa aika lailla kaikkien tärkeimpien ja epäonnisen traagisesti kuolleiden suhteilujeni kaavaa. Minä välitän, mutta minusta ei välitetä. Ei kai sille mitään voi, jokin kohta jossakin on vialla pahasti. Ehkä minä. Ehkä en.
Kirja. Tämä oli hieman hankala.. Useimmat suosikkikirjailijani kirjoittavat aika naivisti ja lapsenuskoisesti, kaikki asiat ovat lopulta parhain päin ja niin edelleen.. Perez-Reverte toisi esiin ehkä myös synkkiä ja ikäviä puolia, eikä hyssyttelisi elämääni karkinkirkkaaksi kiiltokuvaksi. Luoja tietää, etten siihen muottiin sopisi!
Lammaspata on herkkuani, ja lammasruoat nyt yleensäkin. :-P
Koti on minulle tärkeä juttu, ehkä siksi, ettei sellaista, ainakaan kovin pysyvää, ole liiemmin koskaan ollut. Olisin lohduttava, turvallinen ja rauhallinen pesä, jonne paha maailma niin kovin harvoin yltäisi kurottamaan kynsiään, eikä silloinkaan koskaan viivähtäisi kauaa.
Näin availin muutamia kohtia.. Googlettakaa loppuja tai heittäkää kommenttia, tämä oli valaiseva listaus! :-D

23.5.2008

Fetaattipuu ja tuhat muuta mukavaa

Tämän siitä saa, kun yhdistää feta-pinaattipiirakan leipomusaikeet liian nopeaan artikulaatioon ja töksäyttää ilmoille koko sotkun. No joo, en kuitenkaan sitten leiponut "fetaattipiirakkaa", vaan tyydyin kokkailemaan pastavuokaa, jota on sitten kulunut viikko syöty. Tai lähinnä minä olen syönyt, minkä takia sitä onkin riittänyt näin pitkälle.
Viikko on ollut hurjan kiireinen, eikä kaikkea juoksemista ollenkaan piristänyt se, että ensimmäinen psykologikäynti oli ajoitettu täksi aamuksi. Onneksi etukäteen kammoamani tapahtuma osoittautuikin lopulta aika leppoisaksi ja rennoksi tilaisuudeksi.. Ja pian uudestaan! No joo, ei se herkkua ole. Ja jotenkin on sellainen tunne, ettei se ihan pian ole ohitsekaan. Eikä tarvitsekaan olla, kyllä siellä nyt voisi sen verran perusteellisesti penkoa kaikki arkistot, ettei tarvisi ihan heti uudestaan ruveta..
Haluaisin leipoa tuota feta-pinaattipiirakkaa vielä ensi viikolla, ehkäpä. Mikäli ehtisin millään. Ja nyt illalla on tiedossa elokuvissa käyminen pitkästä aikaa (täytyyhän uusin Jones nähdä!). Mukavaa viimeinkin ottaa hieman sosiaalista kontaktia kaiken tämän kotona nyhväämisen ja kärpästalolla nyhväämisen ja labrassa nyhväämisen vastapainoksi. Lisäksi olisi onkireissua tiedossa myös. Kunhan nyt tulisi vähän lämpimämpi keli. Saan ikioman nostalgisen bambuongenkin!!! Ihanaa!

Rakastakaa minua.

8.5.2008

Every Saint has a past, and every Sinner has a future.

6.5.2008

Sinihomejuustosarvet

Sain viikonloppuna kämppikseksi pikkusiskoni monen vuoden tauon jälkeen. Pitihän tuota nyt vähän juhlistaa, joten leivoskelin sitten sinihomejuustosarvia. Koska näitä on aiemminkin kehuttu, päätin vihdoin viimein julkistaa ohjeen, jotta muutkin saisivat herkkuja nautiskella muutoinkin, kuin satunnaisesti luonani. Mukavaa kesäilyä, nämä ovat loistavia eväitä piknikeille!



...........................................................
3dl maitoa
50g hiivaa
1 kananmuna
1 tl suolaa
150g voita
n. 8dl vehnäjauhoja
100g sinihomejuustoa
unikonsiemeniä

Liota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää suola, muna ja jauhot. Alusta pehmeä rasva taikinaan viimeisenä.

Vaivaa taikina leipomisalustalla hyvin sitkeäksi, jotta sarvet eivät repeilisi paistamisen aikana.

Kaaviloi taikina suureksi levyksi ja jaa se kahteentoista kolmioon pitsaleikkurilla tai veitsellä (jaa taikinalevy ensiksi kuuteen neliöön ja ne kulmittain puoliksi).

Ripottele kolmioiden pinnalle murustettua sinihomejuustoa. Kääri sarviksi leveästä päästä alkaen. Pane ne pellille leivinpaperille vähän kaarelle.

Kohota voisarvet lämpimässä vedottomassa paikassa hyvin ja voitele ne kevyesti vedellä tai maidolla. Ripottele pinnalle unikonsiemeniä.

Paista sarvia 225 asteessa uunin keskiosassa n. 12 minuuttia.
...........................................................

Tervetuloa siskosein!

3.5.2008

Antiwappu 2008


"I have a big head and little arms. I'm just not sure how well this plan was thought through... Master?"