30.5.2012

Publiikki

Maailman pienin muki?
Viime torstaina (24.5.) vietettiin Jyväskylän yliopiston Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan publiikkia. Juhlaan tuli kutsu postitse ja perheen innostuessa kovin juhlista, ilmoitin sekä itseni että runsaslukuisen seurueeni juhlaan mukaan. Juhliin valmistautuminen jäi vähän muiden kiireiden jalkoihin ja juhlapäivän aamupäivän käytinkin esimerkiksi tiskaamiseen ja siivoamiseen. 

Etukäteen en tiennyt kauheasti mitä odottaa, sillä en ollut koskaan aiemmin osallistunut publiikkiin. Tilaisuus osoittautui monin tavoin juhlavammaksi, kuin olin etukäteen olettanut. Ohjelmassa oli lyhyitä puheita ja musiikkiesityksiä. Lopussa jaettiin vielä yksitellen kaikille valmistuneille ruusu ja tiedekunnan muistolahja kättelyiden ja onnittelujen saattelemana. Muistolahja osoittautui mukiksi, joka kokonsa puolesta tuntuu vihjaavan, että tulevaisuudessa kahvitaukojen ei ole suotavaa venyä kovin pitkiksi...

Varsinaisen ohjelman jälkeen siirryimme vielä kohottelemaan maljoja sekä kahvittelemaan ruokalan puolelle. Tuntui jotenkin hassulta juhlia samassa tilassa jossa on monesti tullut sekä syötyä arkilounasta, että käytyä keikkatöissä. Toisaalta taas tuntui myös vähän haikealta, sillä virallisemman oloinen juhlatilaisuus osaltaan konkretisoi omaa valmistumista eri tavalla, kuin vaivihkaa saatu tutkintopaperi joitain kuukausia aikaisemmin. Vaikka eihän opiskelut kuitenkaan omalta osaltani ole ohitse. Elämäntapaopiskelijana tiedossa on loppukesälle koe-eläinkurssi ja syksylläkin täydentäviä kursseja. Ja kenties sitä jonain päivänä jatkaa vielä opintojaan täysipäiväisemminkin!

13.5.2012

Haloo Helsinki!

Blogin keväkauden hiljaiselo katkeaa.. nyt! 

Kevään varrelta on kertynyt vaikka minkälaisia kuulumisia ja vähän reissukokemuksiakin, mutta aloitetaan nyt kuitenkin viimeisimmästä. Viime viikonloppuna pyörähdin Helsingissä hyvän ystäväni luona. Vierailun kohokohdiksi oli etukäteen päätetty sushin syöminen ja nostalgisten teinimuistojen herättäminen Titanic -leffan 3D version parissa. 

Saavuttuani Helsinkiin päädyimme heti keskelle kotikaupunkiani suuremman kaupungin kuvioita: kävelimme keskelle Olavi Uusivirran ilmaiskeikan kahta viimeistä esiintymisnumeroa. Mahtavaa! Keikan loputtua matka jatkui ruokakaupan kautta kohti ystäväni keskusta-asumusta ja uusia makunautintoja: maistelin ensimmäistä kertaa quesadilloja, jotka asettuivat oitis uudeksi herkkuruoaksi arkiseen kiireeseen. Helppona ja nopeana ruokalajina tätä tulee kyllä tehtyä varmasti usein. Valitettavasti nälkä pidätteli kättäni kaivamasta kameraa esiin, vaan syöksyin suoraan ruoan kimppuun. Mutta ei hätää. Quesadilla-kokkauksista tulee varmasti myöhemmin kuvia ja viikonlopun sushiherkutteluista on niin ikään tulossa perusteellinen kuvakollaasi tässä postauksessa.

Seuraava päivä alkoi myöhään heräämisellä ja jatkui mielettömän hyvällä brunssilla. Viikonloppubrunssien tulisi selkeästi kuulua ohjelmaan useamminkin! Brunssitarjottimella oli kaikkea hyvää ja vielä vähän enemmänkin:

Hymyilevä brunssi: nakkeja, juustoleipiä herneenversoilla, jogurttia ja mahtavaa
muromysliä, teetä sekä ihanaista raparperi-omena-vadelmamehua.

Kiireettömän brunssin jälkeen suunnistimme kohti iki-ihanaa The Ounce -teekauppaa, jossa käyn aina Helsinki-reissuillani täydentämässä teevalikoimaani. Tällä kertaa vierailu oli onneksi maltillinen: ostin vain täydennystä Creme Brulee -teevarastooni ja lisäksi syntymäpäivälahjaksi hurmaavan tuoksuista, näköistä ja nimistä teetä: Liisa peilimaassa. Seuraavaksi kävimme Kampin ostoskeskuksessa jälleen, katsastamassa siellä meneillään olleet kauneuspäivät. Samalla piipahdimme Marimekon myymälässä ja vähän vaatteitakin sorruimme ihastelemaan.

Tätä näkyä katselin pitkään ruokaa odotellessani.
Kauppakierroksen jälkeen suuntasimme odotetulle sushi-lounaalle Sushibar+Wineen. Paikka on ilmeisen suosittu, sillä ensiksi saimme odotella pöytää ja sen jälkeen siirryimme odottelemaan ruokia. Onneksi ravintola oli sisustettu viihtyisästi ja kaiken odottelun jälkeen vaivamme palkittiin todella hyvällä ruoalla. Varsinkin mielenkiintoisesti supisuomalaiselta maistunut Suomi-makirulla oli todella jännittävä kokemus. Rullasta löytyi hyvin tasapainoisesti perisuomalaisia makuja yhdistettynä japanilaisiin merilevän, wasabin ja soijan makuihin. Suosittelen!

Alkuruoka, joka vei kielen mennessään: Hki sashimi yaki shake.
Sushivalikoimamme: ebi- ja shake- nigirit sekä Suomi-, California- ja
Korneri- makit.
Korneri-makeista löytyi kevyesti grillattua merilohta, kevätsipulia ja majoneesia.  
California taas piti sisällään jättikatkaravunpyrstöä, avocadoa sekä majoneesia.
Pinnalla tietysti seesaminsiemeniä. Nam!
Valikoimamme mielenkiintoisin makuyhdistelmä oli oikealla näkyvät
Suomi-makit: samaan aikaan niin suomalaista ja niin japanilaista! Myös
vasemman reunan jättikatkarapua sisältävät ebi-nigirit ja merilohella
päällystetyt shake-nigirit olivat oikein maistuvia. Sen sijaan inkivääriä en
oikein ole vielä(kään) oppinut syömään kunnolla. Harjoittelu jatkukoon!

Sushin jälkeen kiiruhdimmekin jo kohti teini-iän valloittanutta ja värisyttänyttä mahtielokuvaa, Titanicia. Ah, tuo lukuisten kyynelten, kaipauksen ja elämää suuremman rakkaustarinan täyttämä reilu parituntinen pätkä. Oi, kuinka äärelläsi huokailinkaan silloin joskus. Elokuva nyt viisitoista vuotta myöhemmin ei alkutekstien koruttomuutta lukuun ottamatta ollut tuntunut muuttuvan ollenkaan: samat ilmeet, eleet ja kohtaukset itkettivät, naurattivat ja pelottivat kuin aiemminkin. Jos jotain, niin itkettäviä kohtauksia oli salavihkaisesti ujuttautunut elokuvaan vielä lisää... Elokuvan jälkeen menimme vielä hetkeksi lähipuistoon istumaan ja ihastelemaan ilta-aurinkoa. Ja tietysti kertaamaan suosikkirepliikkejämme!

Kevät oli jo pitkällä Kaisaniemessä.
Sunnuntaina oli jo kotiinlähtöpäivä, mutta ehdimme silti käydä ihastelemassa kevään etenemistä Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Monet kasvit olivat jo kukassa ja puutarhassa oli yllättävän keväistä, huolimatta koleasta säästä. Aikamme kierreltyämme kaipasimme hieman lämpimämpiin maisemiin ja suuntasimmekin etsimään kahvilaa. Eksyimme kahvilan sijaan Hakaniemen torin maalaismarkkinoille, jossa tutustuimme lukuisiin kojuihin ja testasin grillattua ryynimakkaraa. Hyvää oli!


Kevään kukkaloistoa Kaisaniemen puutarhassa.
Tarhakylmänkukan (Anemone pulsatilla) hurmaavia kukkia ja pehmeän
 hopeisina hohtelevia varsia.
Magnolian (Magnolia) huumaavan tuoksuiset kukkanuput aukesivat koleaan
kevätpäivään.
Kahvillekin (tai no, teetähän me juotiin) ehdittiin vielä ennen junan lähtöä sympaattiseen Sivukirjastoon Kallion karhupuiston kulmille. Kotimatkalla voin pahoin pendolinon keinuessa ja harrastin jo menomatkalta tuttua kurki- ja joutsenbongausta junan ikkunasta.

Kartanopionihybridin (Paeonia x hybrida) lystikkäitä versoja.
P.S. Nämä kartanopionin versot herättivät erityistä ihastusta. Barbit alle ja rantapiknik palmuineen on valmis!