19.12.2008

There...

Riga 10.12.-16.12./17.12.2008




Olipa reissu, ei voi muuta sanoa!!!

8.12.2008

Ensemble, c'est tout

<3

Mielettömän ihana, valloittava!!! Rakastuin aikoinani kirjaan, silloin "kauan sitten" abikesänäni, jolloin kaikki oli niin uutta ja valloittavaa, kesät lämpimämpiä ja aurinkoisempia, oma koti tuntui uudelta, vapaus ihanalta ja Irlannin nummet olivat jokaisen maasta nyhdetyn rikkaruohon verran lähempinä. Ah, ollapa nuori, rakastunut ja täynnä unelmia!
No joo, olenhan vieläkin nuori ja täynnä unelmia. Vielä tovin jos toisenkin.
Lähes puolitoista vuotta siinä kuitenkin kului, ennen kuin uskalsin tämänkin elokuvan viimein katsoa. Viime syyskuussa, ollessani nuori, rakastunut ja täynnä unelmia, oli tämä elokuva yksi unelmani. Siitä, tai rakkaudesta, ei sitten tullut silloin mitään. Rakkaudesta ei kyllä sittemminkään ole mitään tullut, ei sen puoleen.
Ensemble, c'est tout tavoitti kirjan tunnelmia melkoisen hyvin, ihastuin varsinkin Philibertin hahmoon, nappivalinta ja mieletön roolisuoritus. Kiitos Laurent Stocker. Myös Pauline on ihana, joskaan ei ihan niin tärkeässä ja näkyvässä roolissa kuin kirjassa. Tietenkään elokuvassa ei tavoiteta ihan kirjan synkimpiä sävyjä, mutta hyvä niin. Näin se on hyvän mielen leffa, sellainen, jollaiseksi sen mieluiten tahdonkin. Kirjan synkät juonteet olisivat visuaalisena tulkintana ehkä liikaa, haluan katsella hyvän mielen elokuvia. :-) Kepeää ja irti arjesta, edes hetken aikaa.

28.11.2008

Nukahdistus

Makuuhuoneessa pyörii paha tuuli ja levottomat lakanoissa
Peiton liikkeistä huomaan ettet löydä unenjuurta sinäkään

Ajatukseni on parvi kärpäsiä
Päässä ja pitkin huonetta
Enkä löydä lätkää jolla liiskata ne
ja surinansa sammuttaa

Auttakaa, en saa sammumaan aivojen valoa
Auttakaa, en saa sammumaan silmien paloa

Meit' on liian monta tässä vuoteessamme,
en taida sekaan sopia
Ulosottomiehet, sanat sanomattomat, kaikki väärät valinnat
Eikä ihme oo et karttuu univelkaa, kun kaiken sillä maksan pois
Ihmeet innostuksen, matkat masennuksen,
selästä yömme raavitaan

Auttakaa, en saa sammumaan aivojen valoa
Auttakaa, en saa sammumaan silmien paloa

Auttakaa!



-Happoradio-


21.11.2008

Eilen torin laitaan kasvoi mandoliinipuu

Niinpä niin, se on marraskuu sitten. Jo. Ja jälleen yksi ikävä, uneton yö menossa. En jaksaisi.

8.11.2008

Thorn in my side





The stable hands
waving away this stormy affair like we wouldn't care

Minä välitän, minä välitän!!! Miksei kukaan kuule minua, miksei kukaan reagoi??? Tehkää joku jotain, jooko?

The stable hands tearing away this thorn in my side you by my side

Älä mene, jooko? Älä, mene!

But I know..
When you're not around here
I'm gonna fall I'm gonna fall If you're not around me I'm gonna lose I'm gonna fall

Putoaminen sattuu, häviäminen sattuu. Varsinkin minunlaiselleni luonnostani erittäin suoritus-ja kilpailunhaluiselle ihmiselle se on kipeää. Määrittelen itseäni pitkäli onnistumisieni kautta, vaikka tiedänkin, ettei niin saisi olla.

Talking away but thinking in rhymes The stable plans fading away this bonnie & clyde

Tyhjiä puheita, turhia kohteliaisuuksia.. Niitäkö tämä kaikki nyt sitten on?

You by my side
Hey please don't bring me down..
If you're not around here I'm gonna fall yeah I'm gonna fall If you're not around me I'm gonna lose yeah I'm gonna fall

Ilman sinua olen lyijyä. Ilman sinua olen vähemmän.

When will you turn around Hey, when will you turn around..to me When will you turn around..to me

Minun on ikävä!

Hey please don't let go 'cos I'm still holding on

Niinpä niin, minä olen vielä tässä, minä olen vielä ja odotan.

If you're not around me I'm gonna fall yeah I'm gonna fall If you're not around me I'm gonna fall yeah up against the wall I'm gonna lose ye I'm gonna fall

Ikävä sattuu. Milloin näen sinua taas? Näenkö enää?
lyrics by The Crash

3.11.2008

Kädet on kylmät, veri ei kierrä.. Onhan vielä toivoo? Kun lujasti tahtoo, vuodet meille vaihtuu?

Niin pienestä on kaikki lopulta kiinni. Yhdestä sanasta. Ehkä kahdesta. Ja hetkessä maailma muuttuu taas toisenlaiseksi, toisen näköiseksi ja tuntuiseksi.
Jos saisin tietää tänään kuolevani huomenna, olisinko tyytyväinen ja onnellinen elettyyn? Katuisinko tekemättömiä asioita, sanomattomia sanoja? Olisinko mielestäni valmis lähtemään, jättämään paikkani seuraaville, tekemään tilaa tuleville?
En.
Jokaista päiväänsä pitäisi elää kuin viimeistä, jokaiseen tilaisuuteen tarttua, jokaisen hetken tulisi olla täynnä toivoa, täynnä lupausta tulevasta ja, niin, jokaisen hetken tulisi olla täysi.
Miksi en osaa elää näin? Miksi en uskalla?

2.11.2008

Mylène ja sunnuntaiaukioloajat

Ihastuin eilen.
Ihastuksen kohteeni on niinkin hohdokas kuin ranskalaisartisti Mylène Farmerin musiikki. En voi käsittää, miten tätä ihanuutta on pimitetty minulta näinkin kauan! Motivoi toivottavasti jatkossa tuon ranskan tankkaamisenkin osalta edes hiukan.. Ranska kun ON oikeasti vaikea kieli. Tai sitten minulla ei vaihtoehtoisesti ole ollenkaan kielipäätä, mikä saattanee hyvinkin olla asian oikea laita. Kieltäydyn kuitenkin toistaiseksi uskomasta tuota. Omissa harhoissaan eläminen kun on nyt muutenkin osoittautunut niin tehokkaaksi toimintatavaksi (NOT!) viime aikoina, niin mikäs siinä.. ;-P
Pian on joulu.
Sen tietää siitä, ettei sisko ole kuunnellut kahteen viikkoon juuri muuta kuin joululauluja. Sen huomaa myös siitä, että kaupat alkavat taas pitää oviaan auki sunnuntaisinkin. Tästä pitää nauttia, tämän jälkeen sunnuntaiaukioloajat vaipuvat oikeasti jäihin moneksi kuukaudeksi ja pitkin kevättalvea ja kevättä on sitten muistettava ihan oikeasti käydä tekemässä viikonlopun ruokaostokset viimeistään lauantaina. Se taas tarkoittaa sitä, että allekirjoittanut huonomuistisuuden kuningatar joutunee hamstraamaan residenssiinsä paljon kuivattuja, tölkitettyjä ja jatkojalostettuja elintarvikkeita pahan päivän (eli sunnuntaiden) varalle.. Myös pakastin on tosi pop tässä projektissa.

Tout est dit puisqu'en amour.

18.10.2008

Yön susta unta nään..

..en enää usko hämärään.

No, ainakaan en enää pian usko nukkumiseen ylipäätään. Joka ikinen yö, joka ikinen!

16.9.2008

Se on niin haurasta, satasen vauhdista

Hurjaa, kuinka nopeasti elämä voi muuttua kovastikin! Yhtenä hetkenä kaikki on vallan mainosti ja toisena sitten ollaankin jo savuavien raunioiden äärellä. Ja toisin päin. Onneksi myös käänteinen skenaario on mahdollista. Näin ainakin näinä lähipäivinä, elämä on ollut yhtä vuoristorataa. Hämmentävää. Ei ollenkaan rauhanomaista leppoisaa elelyä.. Toivottavasti nyt olisi tovi sitäkin saatavilla.
Toisaalta elän draamasta ja draamaa varten. Ainakin osa minusta tekee niin. Elämyshakuinen, uusia kokemuksia janoava minäni. Loppuosa ei sitten seuraakaan aina mutinoitta perässä, vaan kaipailee rauhallisempia kuvioita.
Hankalan ristiriitaista.

6.9.2008

You're the storm

Ensimmäinen hektinen viikko yliopistolla on takana viimein, tämänpäiväisen työpäivän osoittautuessa oletettua hieman lyhyemmäksi. Nyt jännityksellä sitten odottamaan, mikä on tämä mystinen "lauantaipalkkaus".. :-) Motivaatio on edelleen tallella ja huipussaan, joskaan fyysiset voimat eivät ihan yllä samalle tasolle. Toivottavasti tämän tynkäviikonlopun aikana saa taas tasapainon aikaiseksi.
En sitten ehtinyt tällä viikolla shoppailemaan, tai juuri minnekään muuallekaan. (Tosin keskiviikkoista puolivahingoissa tapahtunutta osallistumista uusien opiskelijoiden bileisiin ei kai lasketa?) Kymmentuntiset päivät laitoksella vaativat veronsa. Kämppäkin näyttää ihan järkyttävältä. Juuri nyt pitäisi jaksaa siivota ja käydä kaupassa. Eli istun koneella. Luonnollisesti. :-P Toivottavasti ensi viikosta tulee metsäretkineen vähän rennompi kuitenkin, ettei pala loppuun ihan ensimmäisen kuukauden aikana.
Viime yönä myrskysi hetken kunnolla, ukkosti ja salamoi. Rakastan myrskyjä, niin kauan kun tiedän itse samalla olevani turvassa, poissa niiden ulottuvilta.

18.8.2008

Child of the universe


You are a child of the universe,
no less than the trees and the stars;
you have a right to be here.
And whether or not it is clear to you,
no doubt the universe is unfolding as it should.

-Desiderata-
found in old St. Paul's Church, Baltimore; dated 1692

17.7.2008

4.7.2008

The Birthday Girl

28.6.2008

Testaa huumorintajusi

Helsingin Sanomien huumorintajutestin tulokseksi tuli seuraavaa:

Minulla on 77-prosenttinen huumorintaju. Huumorintajuni on ivallista ja vahingoniloista. Pidän älyllisestä ja haastavasta huumorista. Minua viehättää myös hassutteleva hölmöily.

Jahas, vai sillä lailla. Ei ollut kuitenkaan kovinkaan yllättävää, hyvä mutta kieroutunut huumorintaju.

18.6.2008

Pyrstö

eli tiedän miksi siivekäs valas laulaa

Pakko hehkuttaa, ehkä parhain kirja, jonka olen hetkeen lukenut. Ainakin melko lailla viihdyttävin. Tiedän muutaman henkilön, joille Christopher Mooren tuotanto uppoaisi kuin, no, uppoaisi.. :-P Sääli, etteivät he tätä tule lukemaan.

Hah!

11.6.2008

Minnan GrilliBileet


Olivat ehkä noin viikko sitten jo (viime viikon torstaina), mutta kun olen vähän tavallistakin hitaammalla lomamoodilla, niin kirjoittelen niistä vasta nyt. Bileet ja Minna olivat oikeastaan yksi viime viikon kohokohtia kaikkineensa. Oli aurinkoista ja lämmintä ja kesäistä. Ja paljon hyvää seuraa ja hyvää ruokaa ja hyvää juomaa.. Oikeastaan siis melkein kaikki, mitä aika lailla täydelliseltä päivältä vaaditaankin. Huippua!
Tällä viikolla onkin sitten vain satanut, satanut ja satanut vähän lisää. Eli ei niin kesäistä. Onneksi, voi onneks en lähtenyt kenttäkurssille!!!

31.5.2008

Jos olisin..

Jos olisin kuukausi, olisin: syyskuu
Jos olisin viikonpäivä, olisin: tiistai
Jos olisin kellonaika, olisin: 05:12
Jos olisin planeetta, olisin: Venus
Jos olisin merieläin, olisin: Delphinus capensis, delfiini
Jos olisin suunta, olisin: kaakko
Jos olisin huonekalu, olisin: leveä, mukava sänky täynnä kuoheita tyynyjä ja peittoja
Jos olisin synti, olisin: himo tai ylpeys
Jos olisin neste, olisin: punaviini
Jos olisin puu, olisin: Quercus robur, tammi
Jos olisin kasvi, olisin: Lavandula angustifolia, tähkälaventeli
Jos olisin säätila, olisin: kuulas ja kirpakka hetki ennen auringon nousua
Jos olisin soitin, olisin: viulu
Jos olisin eläin, olisin: Leopardus wiedii, margai
Jos olisin väri, olisin: verenpunainen
Jos olisin vihannes, olisin: Allium sp, sipuli
Jos olisin ääni, olisin: rakastetun rauhallinen unihengitys
Jos olisin alkuaine, olisin: platina
Jos olisin auto, olisin: törkeän paljon polttoainetta nielevä, epäkäytännöllinen ja ylettömän tyylikäs punainen avoauto
Jos olisin laulu, olisin: Deep Blue Something - Brakfast at Tiffany's
Jos olisin elokuva, olisin: Eternal Sunshine of the Spotless Mind
Jos olisin kirja, kuka minut olisi kirjoittanut: Arturo Perez-Reverte
Jos olisin ruoka, olisin: lammaspata
Jos olisin paikka, olisin: koti
Jos olisin numero, olisin: 7


Olipas hauska ja valaiseva määrittely. Koska tahdon aina kommentoida jokaista asiaa, enkä millään olisi malttanut vain kirjoittaa vastauksiani ylös, päätinkin kommentoida tarkemmin tässä jälkikirjoituksessa.
Pidän kaikista vuodenajoista, mutta melankolisten ja synkkien sävyjensä takia päädyin pitämään syksyä omimpana vuodenaikanani.. Samalla kun syksy on myös erittäin kaunista ja eloisaa aikaa. Ja sykyisin alkavat aina kaikki uudet asiat kouluvuoden myötä..
Kellonaika on sellainen, jona aamu alkaa valjeta ja maa on kasteinen. Ilma on kuulas ja ensimmäiset linnut aloittelevat konserttiaan. Eli aivan oikein, kevätaamusta on kyse.
Venus naiseuden symbolina ei juuri selittelyitä tarvinne ja delfiineistä olen aina pitänyt kovasti. Kyseessä ei ole siis se Flipper -tyylinen pullonokkadelfiini vaan sirompi kaksivärinen.
Ilmansuunnat olivat vähän vaikeita. Päädyin kaakkoon, koska väli-ilmansuunnat ovat kaltaisiani väliinputoajia, ja kaakko suuntana on minulle ehkä omin.
Huonekalu ja syntikään ei varmaan selittelyjä kaivanne, liittyvät saumattomasti toisiinsa. ;-P
Soitin, no, viulu ja muut jousisoittimet ovat aika must mulle.. Tietyllä taajuudella ne värähtelevät selkäytimiä myöten ja ovat vain jotenkin niin paljon enemmän kuin "pelkkää" musiikkia, ne ovat kaikki.
Verenpunainen on dramaattinen, aika minua.
Deep Blue Something.. Kuvastaa aika lailla kaikkien tärkeimpien ja epäonnisen traagisesti kuolleiden suhteilujeni kaavaa. Minä välitän, mutta minusta ei välitetä. Ei kai sille mitään voi, jokin kohta jossakin on vialla pahasti. Ehkä minä. Ehkä en.
Kirja. Tämä oli hieman hankala.. Useimmat suosikkikirjailijani kirjoittavat aika naivisti ja lapsenuskoisesti, kaikki asiat ovat lopulta parhain päin ja niin edelleen.. Perez-Reverte toisi esiin ehkä myös synkkiä ja ikäviä puolia, eikä hyssyttelisi elämääni karkinkirkkaaksi kiiltokuvaksi. Luoja tietää, etten siihen muottiin sopisi!
Lammaspata on herkkuani, ja lammasruoat nyt yleensäkin. :-P
Koti on minulle tärkeä juttu, ehkä siksi, ettei sellaista, ainakaan kovin pysyvää, ole liiemmin koskaan ollut. Olisin lohduttava, turvallinen ja rauhallinen pesä, jonne paha maailma niin kovin harvoin yltäisi kurottamaan kynsiään, eikä silloinkaan koskaan viivähtäisi kauaa.
Näin availin muutamia kohtia.. Googlettakaa loppuja tai heittäkää kommenttia, tämä oli valaiseva listaus! :-D

23.5.2008

Fetaattipuu ja tuhat muuta mukavaa

Tämän siitä saa, kun yhdistää feta-pinaattipiirakan leipomusaikeet liian nopeaan artikulaatioon ja töksäyttää ilmoille koko sotkun. No joo, en kuitenkaan sitten leiponut "fetaattipiirakkaa", vaan tyydyin kokkailemaan pastavuokaa, jota on sitten kulunut viikko syöty. Tai lähinnä minä olen syönyt, minkä takia sitä onkin riittänyt näin pitkälle.
Viikko on ollut hurjan kiireinen, eikä kaikkea juoksemista ollenkaan piristänyt se, että ensimmäinen psykologikäynti oli ajoitettu täksi aamuksi. Onneksi etukäteen kammoamani tapahtuma osoittautuikin lopulta aika leppoisaksi ja rennoksi tilaisuudeksi.. Ja pian uudestaan! No joo, ei se herkkua ole. Ja jotenkin on sellainen tunne, ettei se ihan pian ole ohitsekaan. Eikä tarvitsekaan olla, kyllä siellä nyt voisi sen verran perusteellisesti penkoa kaikki arkistot, ettei tarvisi ihan heti uudestaan ruveta..
Haluaisin leipoa tuota feta-pinaattipiirakkaa vielä ensi viikolla, ehkäpä. Mikäli ehtisin millään. Ja nyt illalla on tiedossa elokuvissa käyminen pitkästä aikaa (täytyyhän uusin Jones nähdä!). Mukavaa viimeinkin ottaa hieman sosiaalista kontaktia kaiken tämän kotona nyhväämisen ja kärpästalolla nyhväämisen ja labrassa nyhväämisen vastapainoksi. Lisäksi olisi onkireissua tiedossa myös. Kunhan nyt tulisi vähän lämpimämpi keli. Saan ikioman nostalgisen bambuongenkin!!! Ihanaa!

Rakastakaa minua.

8.5.2008

Every Saint has a past, and every Sinner has a future.

6.5.2008

Sinihomejuustosarvet

Sain viikonloppuna kämppikseksi pikkusiskoni monen vuoden tauon jälkeen. Pitihän tuota nyt vähän juhlistaa, joten leivoskelin sitten sinihomejuustosarvia. Koska näitä on aiemminkin kehuttu, päätin vihdoin viimein julkistaa ohjeen, jotta muutkin saisivat herkkuja nautiskella muutoinkin, kuin satunnaisesti luonani. Mukavaa kesäilyä, nämä ovat loistavia eväitä piknikeille!



...........................................................
3dl maitoa
50g hiivaa
1 kananmuna
1 tl suolaa
150g voita
n. 8dl vehnäjauhoja
100g sinihomejuustoa
unikonsiemeniä

Liota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää suola, muna ja jauhot. Alusta pehmeä rasva taikinaan viimeisenä.

Vaivaa taikina leipomisalustalla hyvin sitkeäksi, jotta sarvet eivät repeilisi paistamisen aikana.

Kaaviloi taikina suureksi levyksi ja jaa se kahteentoista kolmioon pitsaleikkurilla tai veitsellä (jaa taikinalevy ensiksi kuuteen neliöön ja ne kulmittain puoliksi).

Ripottele kolmioiden pinnalle murustettua sinihomejuustoa. Kääri sarviksi leveästä päästä alkaen. Pane ne pellille leivinpaperille vähän kaarelle.

Kohota voisarvet lämpimässä vedottomassa paikassa hyvin ja voitele ne kevyesti vedellä tai maidolla. Ripottele pinnalle unikonsiemeniä.

Paista sarvia 225 asteessa uunin keskiosassa n. 12 minuuttia.
...........................................................

Tervetuloa siskosein!

3.5.2008

Antiwappu 2008


"I have a big head and little arms. I'm just not sure how well this plan was thought through... Master?"

29.4.2008

Varjoja

Viikonloppuna tuli siis ajeltua ympäri Suomea ihan kiitettävästi. Pöksänlahdella lähti larppineitsyys taidokkaasti toteutetun Varjoja -pelin kanssa. Kiitän ja kumarran, Ellenä oli ihanan viaton olla!!

24.4.2008

Elle Velder

Viikonloppuna olisi sitten tarkoitus katsoa maailmaa toisin silmin, olla joku toinen. Jännittävää!

23.4.2008

Jos jotain omistan itselleni aika ajoin, niin juuri nyt se on nämä sanat..

|Fragile|

You've been biting bullets all these years, I know
There beside yourself, choking back tears
And you aced avoiding possibility
When you made your bed upon the bittersweet

Oh now don't you worry
There's no need to be sorry
There's still time to step lightly

Cos the love you used to feel is still in there, inside
It may be the faded photograph, the lock of hair, don't hide
If you're scared, I'm here to hold you,
If you get lost I'm here to guide you
Love is peace when peace is fragile
Love is all the good in you that still remains
Love is peace when peace is fragile

You've been going out of way to agree
Like you've been rubbing yourself all wrong just to be somebody else's genie
Catering to your disasters every need
Waiting to finally be set free

I said baby don't worry
Life will carry
Just take it slowly

Cos the love you used to feel is still in there, inside
It may be the faded photograph, the lock of hair, don't hide
If you're scared, I'm here to hold you,
If you get lost I'm here to guide you
Love is peace when peace is fragile
Love is all the good in you that still remains
Love is peace when peace is fragile

-Poets of the Fall-

21.4.2008

Miss Impossible

Kaikenlaista taas.. Tänään on ollut kunnon kevätpäivä, aurinkoista ja lämmintä. Viime viikolla bongasin ensimmäiset leskenlehdet tien pientareella. Rupesin miettimään, että onko leskenlehdet tuuli- vai eläipölytteisiä ja risti- vai itsepölytteisiä. Sen siitä saa, kun käy kasviekologian syventävää kurssia. En tosin ole vieläkään jaksanut kaivaa vastausta aiheeseen. Veikkaisin eläinpölytystä..
Oikeastaan viimeisin kulunut viikko on mennyt ensiksi sairastellessa ja sen jälkeen epäsosialisoituessa. En vain tahtoisi tai jaksaisi tavata ihmisiä. Enkä tiedä miksi. Häiritsevää. Elelen sitten itsekseni omissa maailmoissani ja katselen päivät pitkät sarjoja kotona. Jeejee.
Tahtoisin saada jotain informaatiota mahdollisista kesätöistä. Tuntuu hankalalta, kun ei pääse suunnittelemaan kunnolla kesän aikatauluja. Ja jos ei töitä irtoa, ei rahaakaan tipu, eikä pääse osallistumaan juurikaan mihinkään rientoihin. Puhumattakaan Portugalista, jonne matkakassa ois kiva saada ainakin kohtuulliseksi. Kävin kirjastossa tänään lainailemassa sarjakuvien (kevyttä luettavaa..) lisäksi myös matkaoppaita Portugaliin. Jännää, olen oikeasti menossa sinne. Siitä tulee varmasti hauskaa.

16.4.2008

Hei rakkaat!


Sattuneista syistä olen vetäytynyt vähän julkisemmista julkaisuista nettimaailmassa, joten päätin sitten availla tämän blogini harvojen ja valittujen lueskeltavaksi sen sijaan. Vielä täällä ei ole oikeastaan mitään hurjan järkevää, lähinnä olen satunnaisesti kirjoitellut ajatuksiani.. Jatkossa ajattelin pitää teitä vähän tarkemmin perillä myös ympärilläni tapahtuvista jutuista ja asioista nykyisen pelkän
tajunnanvirtavuodatuksen lisäksi. Toki joudutte edelleen kärvistelemään myös edellisistäkin - enhän minä olisi minä, ellen olisi jatkuvasti hukassa ja eksyksissä ja ennen kaikkea POHTISI jatkuvasti kaikkea.


Niin, Portugali. Siitä ovat jotkut kuulleet enemmän ja toiset vähemmän. Tosiasia kuitenkin on tiivistetysti tämä: tammikuussa tuli biologianopiskelijoiden sähköpostilistoille mainosta vuosittaisesta Euroopan bilsanopiskelijoiden kokoontumisesta. Kiinnostuin, laitoin hakemusta ja ensi elokuussa sitten olen matkalla Portugaliin Coimbra ja Aveiro -nimisiin kaupunkeihin. :) Eli osanottajamäärähän tuolla on rajattu 150 henkilöön, joista onneksi satun olemaan yksi.
Ja juu, Brittein saarten huima kiertuekin sujui todella hienosti, siitä kuvia on huimasti esillä Facebookissa, Irlannin puolelta ja Skotlannin puolelta. Kiitokset kuuluu oivallisen matkaseurueen lisäksi myös joukkoamme viihdyttäneille Marjalle, Millalle ja Reetalle, sekä etenkin myös avokätisesti ovensa avanneelle Sannille! Teitte matkastamme taasen astetta unohtumattomamman, upeaa!

Näin siis, tänään vietettiin isolla porukalla koikkailuiltaa Kortepohjassa irkkutyyppisesti Guinness Stewia haudutellen ja pelaillen. Ei paha ollenkaan.
Perjantaina on vuorossa Poets of the Fallin keikka Lutakossa. Pitkästä aikaa saa Ilonankin raahattua kandinteon äärestä. <3 br="">Tuleepa elävästi mieleen viime kevät ja omat kandijutut. Ja muutkin silloin ajankohtaiset asiat.. Niinpä niin.
Aina voi myös hävitä, niin nytkin.

Tunnen


I face the world alone. With a heart made of stone.