Vihdoinkin viikonloppu!

Ihanaa, tämä loputtoman pitkältä ja tuskaiselta tuntunut viikko on viimein lopuillaan! En ole saanut tehtyä mitään, mitä olisin halunnut, koska olen ollut vaan töissä, toisissa töissä, matkalla toisista töistä toisiin tai nukkumassa niiden välissä.. Rankkaa. Tiistai-iltana vietimme sentään rentouttavaa käsityöiltaa Arts & Crafts -käsityömyyjäisten "osuuskunta"porukan kanssa. Eli tervetuloa vaan maaliskuun ensimmäisenä lauantaina ihastelemaan ja ostelemaan aikaansaannoksiamme. Myyjäiset pidetään Ilokiven alakerrassa lauantaina 5.3. klo 11-15.

Jätti puhelimensa panttivangiksi vieraaseen autoon.

Kiivilapsia

Vasta itänyt kiivin taimi.

Viikonlopun yllätyksenä toimi punaisen kiivin (Actinia deliciosa) siemenet, jotka otin talteen syksyllä ostamastani hedelmästä ja kylvin joskus kuukausi takaperin. Ennen sitä ne olivat puoliksi unohtuneet muutaman kuukauden ajaksi jääkaappiin kylmäkäsittelyyn.. Vaikka tiesin, että kiivi itää kauan, olin silti yllättynyt, kun viimein idätysastiasta pilkisti pieni taimi! Oi, miten suloiselta se näyttääkään. Toivottavasti osaan hoitaa sitä, ja sen päivää myöhemmin itänyttä sisarusta, hyvin. Kiivistä pitäisi kasvaa iso köynnös nukkapintaisine lehtineen. Kuulostaa kauniilta.

Muutaman päivän ikäinen kiivin alku.

Kiivilapsien ilmaantumisen lisäksi viikonloppuun kuului yhdet tuparit ja yhdet läksiäisbileet. Sisko ja miehensä saivat pidettyä ei-niin-uunituoreen-uuden-kotinsa tuparit ja seuraavana päivänä vietettiinkin Lotan läksiäisiä. Lotta lähtee vaihtoon Koreaan (Juu, sinne Etelään, ei Pohjoiseen, heh heh!) kevään ajaksi. Läksiäisbileet oli Korea-teemaiset ja tarjoilut sen mukaiset. Ihastuin varsinkin mandu-mykyihin, joiden tekemistä pitää ehdottomasti kokeilla itsekin! Jostain syystä kuitenkaan en tajunnut ottaa kameraa mukaan kumpanakaan iltana. Onneksi molemmat juhlaemännät ovat bloggailleet myös juhlistaan, joten lisää tarinoita ja kuvia (tai siis, kuva) tupareista löytyy täältä ja läksiäisbileistä puolestaan täältä. 

Vuosi on edennyt vauhdilla taas, tuntuu etten pysy millään perässä. Nytkin on jo pian maaliskuu, ensimmäinen kevätkuukausi. Jee, pian tulee kevät ja aurinko rupeaa taas lämmittämään!

Luonnontieteilijän työnhaku

Osallistuin eilen kolmen ammattiliiton, LAL:n, YKL:n sekä Metsänhoitajaliiton, järjestämään luonnon- tieteilijöiden työnhakupäivään. Paivan aikana käytiin läpi erilaisia mahdollisuuksia löytää itselleen edes etäisesti koulutukseen liittyviä töitä ja esittelyissä vilahtivat niinkin jännittävät vaihtoehdot, kuin esimerkiksi työvoimatoimiston akateemisten asiakkaiden uraohjaaja, vapaaehtoistyöntekijä kehitysyhteistyöprojekteissa ja yrittäjyys. Mitä tähän nyt voisi sanoa? Paljon tuli hyviä ideoita ja vinkkejä, ja ainakin oma asenne on muutaman pykälän verran positiivisempi, mutta silti.. Ihanaa valmistua alalle, jonne on harjoitettu selkeää ylikouluttamista jo vuosikymmeniä! Siellä sitten verissä päin taistellaan niistä harvoista työpaikoista, tai lopulta tosiaan päädytään vapaaehtoistyöntekijöiksi Mongoliaan. Tai sitten edessä on alan vaihto. Luovuutta siis saa käyttää oikein urakalla, jotta pääsee jatkossa oman alan töihin. Tai edes jotenkin alaan liittyviin ja omaa osaamista vaativiin mielekkäisiin töihin. Eli te toiveikkaat abiturientit, jos luette tätä ja olette harkinneet alaa, niin miettikäähän vielä muutamaan kertaan!

Lohdullista päivän aikana oli tavata muita luonnontieteilijöitä, jotka ovat ihan yhtä huolissaan tulevaisuudestaan kuin itsekin. Eipä ainakaan tarvitse olla yksin pelkojensa ja ahdistuksensa kanssa. Näin työttömyysmörkökin muuttui jotenkin vähemmän pelottavaksi, kun sen sai jakaa. Päivän aikana tuli myös tosiaan tutustuttua ihan uudenlaisiin työllistymisväyliin ja -tapoihin. Nyt sitten vain kaikki keinot käyttöön kevään aikana!

Tunnustus Laapalta

"The Gorgeous Blogger -palkinto on suunnattu kaikille upeille bloggaajille. Jokainen vastaa viiteen blogiinsa liittyvään kysymykseen ja jakaa tämän palkinnon viidelle, jotka mielestään sen ansaitsevat."


Milloin aloitit blogisi?
Blogini on aloitettu marraskuussa 2007. Voisi siis sanoa, että se on blogimaailmassa jo melkoinen "konkari". Aluksi tosin kirjoittelin harvakseltaan, lähinnä omia ajatuksia selvitelläkseni.


Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?
Kuten blogin nimikin saattaa terävimmille lukijoille jo vihjata, kirjoittelen lähinnä itseni ympärillä pyörivistä aiheista, kuten kuulumisistani ja ajatuksistani. Välillä bloggailen myös lukemistani kirjoista ja näkemistäni elokuvista arvosteluja, samoin arvostelen vaikkapa ravintoloita tai konsertteja, joissa satun käymään. Toisinaan jaan hyviksi havaittuja reseptejä.. En ole halunnut sen tarkemmin profiloitua kulttuuri-, ruoka-, leffa-, tai muuksikaan tietyn tyyppiseksi blogiksi, vaan kerron MINUSTA ja minulle tärkeistä jutuista. Huonekasviharrastukseni on rönsyillyt jo omaksi blogikseen, jota pidän yhdessä ekologiystäväni Maijan kanssa. Maijan upea oma tiedeblogi löytyy täältä (Mainos, mainos!). 


Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?
Laaja-alaisuus? En tiedä, tarvitseeko blogini olla juuri erityisempi kuin kaikkien muiden.. Kunhan se tuottaa iloa minulle ja lukijoille! Kiinnitän ainakin huomiota blogin ulkoasuun paljon, samoin kuin kirjoitusasuun.


Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?
Alun perin aloitin bloggaamisen lähinnä selvitelläkseni omia ajatuksiani ja blogini olikin pitkään vain yksityinen. Sittemmin blogin toiseksi suureksi tavoitteeksi on noussut kuulumisten kertominen muualla asuville tai harvoin tapaamilleni ystäville. Ja tietysti minua liikuttavien ja koskettavien asioiden kertominen.


Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?
Mielestäni blogini on juuri nyt hyvä, en tiedä tarvitsisiko siinä muuttaa yhtään mitään. Ulkoasua tietysti muutan aina aika ajoin, kun kyllästyn katselemaan edellistä.


Jaan tunnustuksen seuraaville blogeille:


Erään planeetan ihmeitä
Elämää Suomen Ateenassa
Keittiö Piemonten sydämessä
Muilla mailla ja rannikolla vielä
Yorkshiren valloitus - taas yksi vaihtoblogi

Happy Valentine's Day!

Kevättä kohden

Ulkona pyryttää kaikin voimin lisää lunta, mutta kyllä se kevät sieltä pian tulee! Tiaiset ovat aloittaneet sirkutuksensa jo viime kuun puolivälin tienoilla, päivät ovat pidentyneet molemmista päistään kiitettävästi ja viherpeukaloa on ruvennut epäilyttävästi kutittelemaan. Siskolta viime viikolla lahjaksi saamani perhoskämmekkäkin (Phalaenopsis) availee uutta kukkaa jo ennestään kukkien täyttämään kukkavanaansa.

Pian pääsee taas seikkailemaan kevätretkillä ja ihastelemaan heräävää luontoa. Ja möyhimään huonekasvien sekä palstaistutusten kanssa oikein kunnolla. Ah, kevät!

The Versatile Blogger

Tulihan tämä tunnustus minullekin sitten mutkan kautta siskon blogista. Ajattelin Viidakkokirjeisiin kirjoitellessani, etten viitsi olla niin omahyväinen, että jakaisin tunnustuksen itselleni, mutta nyt pääsen kuin pääsenkin joka tapauksessa tekemään lisää paljastuksia itsestäni. Joten tässä tulee seitsemän paljastusta minusta, olkaa hyvät!

1. Minulla on tapana kerryttää epämääräisiä sekalaisia kirja-, lehti- ja paperipinoja yltympäriinsä asuntoa. Suurin osa näistä pinoista on kuitenkin tärkeitä ja hyödyllisiä kirjoja/lehtiä/papereita, joilla ei vain ole omaa paikkaansa (Tarvitsisin ehkä taas uuden kirjahyllyn. Tai isomman asunnon.), mutta joukossa on paljon myös mainoslehtisiä sun muita turhuuksia, joita en  ole ehtinyt seuloa paperinkeräykseen.

2. Olen oikea lukutoukka. Tai pikemminkin olin, ennen kuin aloitin yliopisto-opinnot. Nyttemmin lukemiseni on supistunut siitä lähemmäs sadan kirjan vuosivauhdista ehkä pariin kymmeneen kirjaan vuodessa ja loppuaika menee opiskelukirjoja lukiessa. Ostan silti uusia kirjoja itselleni tämän tästä, eikä kirjahyllyistäni löydy montaakaan kirjaa, joita en olisi lukenut vähintään kertaalleen läpi. Monet maailmankirjallisuuden klassikkokirjat luin puolivahingoissa lapsena, jolloin lukuvauhtini oli nopeimmillaan, kun koulutehtävät eivät vielä olleet kovin haastavia tai aikaavieviä.

3. Teen neljää eri osa-aikaista työtä (joista kolmea aktiivisesti). Siitä huolimatta mikään näistä yksistään ei elättäisi minua, eivätkä ne yhdessäkään kovin hyvää työtä sen asian suhteen tee. En tietenkään ole tilanteeseen kovin tyytyväinen, mutta en oikein tiedä, miten siihen saisi aikaiseksi suurta muutosta.

4. Ihastuin Sveitsin kesänä hurjasti Lush-kosmetiikkaan ja harmittelen, kun sitä ei saa Suomesta muualta kuin Helsingistä. Pyrin aina pääkaupunkireissuillani käymään Lushin myymälässä, ja välillä rekrytoin jopa Helsingissä käyviä kavereitani kuriireiksi. Nettikaupsta saisi tietenkin myös tilattua, mutta jotenkin se tunnelma kaupassa käydessä vain on parasta.

5. Pidän yhteyttä ystäviini ensisijaisesti irkin välityksellä ja olen muutoinkin kehittymässä jatkuvasti nörtimpään suuntaan. Alkuvuodesta kävin R-ohjelmointikurssin ja pidin siitä kovasti. Mikäli aikaa riittäisi, aloittaisin varmaankin johonkin ohjelmointikieleen perehtymisen harrastusmuotoisena toimintana. En kuitenkaan ollut lapsena niin kovin nörtti, joten nörttiytymiseni on selkeämmin alkanut vasta lukio- ja varsinkin yliopistoaikoina.

6. Kotini ei ole kovin siisti tai järjestyksessä (Johtuen suurilta osin siitä, että minulla on jatkuvasti hurja kiire, kts. kohta 3.), vaikka haluaisin sen olevan. Kodinhoidollisista töistä kuitenkin eniten inhoan ehkä tiskaamista sekä puhtaiden pyykkien viikkaamista ennen kaappiin laittoa. Niinpä puhtaiden pyykkien pino pyöriikin sängyn ja tuolien väliä aina tovin, ennen kuin lopulta alistun viikkaamaan sen kaappikelpoiseksi.

7. Yksin ollessani katson mielelläni hämmentävän huonoja komedia-, romantiikka- ja seikkailuleffoja. Minusta ne ovat viihdyttävän rentouttavaa katsottavaa, mutta en silti välttämättä edes kehtaisi katsoa niitä kovinkaan monessa seurassa. Tämä on sama asia kuin se, että pidän aika monestakin Antti Tuiskun kappaleesta, mutta en silti hehkuttaisi niitä seurassa!

Koska jaoimme jo Viidakkokirjeiden osalla tämän tunnustuksen eteenpäin, niin en enää toista kertaa jaa sitä muille. Saatte tyytyä naureskelemaan tekemilleni paljastuksille.