Uusia tuulia..

Huu, jälleen on sattunut ja tapahtunut paljon asioita hengästyttävää vauhtia! Juuri ennen irkkureissua sain KOAS:ilta toisen yksiötarjouksen. Tällä kertaa kyseessä oli yksi ehkä tavoitelluimmista keskustan ulkopuolisista opiskelija-asunnoista: Sillanpää. Tyrkyllä oli 25,6 neliömetrin yksiö viidennestä kerroksesta. Päivän harkinnan ja pähkäilyn, sekä Heikin kanssa suorittamani sissivakoilutoiminnan seurauksena päätin sitten lopulta ottaa tarjouksen vastaan. Eniten mietitytti vuokramenojen kasvaminen noin puolitoistakertaiseksi nykyiseen verrattuna.. Toisaalta asumistukikin kyllä nousee jonkin verran, joten se siitä pähkäilystä sitten. Sitä paitsi asuinhan pari ensimmäistä opiskeluvuottani vuokralla yksityisellä ja maksoin aika ajoin vielä enemmän vuokraa ja muita menoja.
Sitten tuli Irlanti. Pari viikkoa ennen reissua olivat hurjan kiireisiä laitoksella, tuntui että luennoista ja ryhmätöistä, seminaariesityksistä ja artikkelien lukemisesta, ei meinannut koskaan tulla loppua! Ja sama meno jatkuisi vielä reissun jälkeen, höystettynä muuttopakkaamisilla ja muulla hässäkällä. Voi itkut. Vielä ensimmäisenä aamuna Dublinissa istuin nettikahvilassa ja kirjoittelin projektipäiväkirjaa valmiiksi (reissusta palatessani oli sähköpostissa odottamassa viestiä kurssin ohjaajalta: päiväkirja näkyi vain käsittämättöminä merkkeinä, voisinko laittaa sen uudestaan?). Loppuosa reissusta kuitenkin sujui sitten rennosti, bilefiiliksellä.
Paraatin lisäksi taisin nähdä noin parisenkymmentä pubia. Eli ei kovin lekottelu- tai korkeakulttuuripainotteista tullut tuosta reissusta. Onneksi kaupunki oli ennestäänkin tuttu, joten reissu oli mukava. Ja ennen kaikkea kovin värikäs (ja äänekäs) kansainvälinen hostellimme aiheutti monia jännittäviä tilanteita: milloin möykkäsivät ranskalaiset yöt läpeensä käytävillä, milloin taas soivat saksalaisten herätyskellot täsmällisesti kello kuusi aamulla ja värikkäimpiä hetkiä taisi olla se, kun umpihumalainen latvialainen mies tunnusti varastelleensa muiden ruokia ja juomia jo kolme kuukautta. Sinnehän ne meidän seurueen oluet, leivät, kinkut, levitteet ja kypsentämättömät paltut sitten menivät!!
Matkan aikana vieteltiin myös neljännesvuosisynttäreitä, ja tovin kiertelyn jälkeen niitä eksyttiin juhlistamaan hienoimpaan intialaiseen ravintolaan jossa olen koskaan ollut! Ruoka oli hurjan hyvää (joskin ihan järkyttävän tulista!) ja viinivalintakin meni nappiin.
Viimeisenä päivänä ehdittiin onneksi vähän tehdä ostoksiakin, ja tällä kertaa sain vihdoin ja viimein kauan himoitsemani kynttilälyhdyn. Lisäksi käytiin tulostamassa valokuvapostikortteja tutussa liikkeessä ja kirjoiteltiin niitä lentokenttäyönä suljetun lentokenttäkahvilan penkeillä. Oi sitä reissutunnelmaa!
Viime viikko on mennyt, arvaatteko? No Pakatessa tietenkin. Hirvittävää touhua!!! Onneksi apuna ja tukena ovat olleet pohjattoman kärsivälliset (ja ilmiselvästi kärsivät!) läheiset ja lohtuna ajatus, ettei ole ihan heti pakottavaa tarvetta muuttaa uudestaan. Viikonloppuna tuli sitten roudattua romut pari kilsaa idemmäksi ja nyt, nyt olen vihdoin ja viimein OMASSA kodissani! Tämä tuntuu jo niin omalta. Täällä on tilaa (tai olisi, jos saisin ensiksi raivattua muuttolaatikot ja epämääräiset nyssäkät) ja valoa. Ja aivan upeat saunatilat ylimmässä kerroksessa..
Sunnuntain kirjamessujen ja eilisen Viherlandiassa käynnin lisäksi viikkoon on kuulunutkin lähinnä stressaavia elementtejä: olen noussut öisin unettomuuttani ja puolipaniikissa kirjoittelemaan apurahahakemuksia ja epätoivoisesti yrittänyt mahduttaa tenttejä, vanhan kämpän loppusiivousta, luentoja ja itsenäisiä harjouitustöitä liikaa joka väliin. Eilen onneksi sain palautettua apurahahakemuksen lukuisine liitteineen. Lisäksi onnistuin vaihtamaan yllättäen ensi perjantaille arvotun seminaariesityksen vasta parin viikon päähään.. Ja parhaillaan lintsaan väsymykseltäni ruotsin luennolta. No, kunhan nyt ensi yönä ja loppuviikon nukun kunnolla, niin alan ehkä olla jo melkein kunnossa.
Ja hei, nyt on kevät ja valoisaa (ja toivottavasti kaikki eilen istutetut siemenet itäisivät pian)!!!