Savutuvan Apaja

Savutuvan Apajan pihapiiri on täynnä tunnelmallista maalaisromantiikkaa.

Näemmä postausväli tuntuu olevan jotain noin neljännesvuoden luokkaa.. Noo, ehkä tämä tästä. (Säännöllisemmin postauksia tipahtelee Villikatajan blogissa sekä Viidakkokirjeissä, jos niiden aihepiirit kiinnostavat teitä. Toim. huom.)

Somasti patinoitunut aitan ovi.

Maalaisromatiikkaa kuistilla.

Vuoden alusta alkanut jatko-opiskelijan pesti sekä Villikatajan myötä elämään tulleet tapahtumat ovat vieneet tehokkaasti aikaa. Molempien parissa työskentely on kuitenkin erittäin antoisaa ja inspiroivaa. Uskoisin melko vähällä vakuuttelulla, jos joku sanoisi minun elävän elämän parasta aikaa. Nyt tällä viikolla pääsin osallistumaan ensimmäiseen tieteelliseen tapahtumaan, kun NordSIR-verkoston kansallinen vuositapaaminen pidettiin täällä Jyväskylässä. NordSIR -verkostohan on tarkoitettu pohjoismaissa työskenteleville tutkijoille, jotka tutkimuksissaan hyödyntävät vakaita isotooppeja. 

Saunan edustalla loimusi tuli. 

Verkoston päiväohjelma pidettiin Jyväskylän yliopiston tiloissa, mutta kaksipäiväisen tapaamisen iltaohjelma oli Savutuvan Apajalla. Tähän tunnelmalliseen matkailukohteeseen en ollutkaan koskaan aiemmin tutustunut, vaikka se on noin vartin ajomatkan päässä Jyväskylän keskusta-alueelta. Mahdollinen syykin selvisi kyllä tilan esittelykierroksen aikana: Savutuvan Apaja on avoinna ainoastaan ryhmille. Paikka onkin erittäin suosittu varsinkin kesäisin, jolloin jokaisena viikonloppuna tilalla juhlitaan vähintään yksiä hääjuhlia. Koska Savutuvan Apaja sijaitsee aivan rannassa, pääsee sinne kesäisin myös vesitse. 

Kyllä näitä maisemia kelpasi ihailla saunan ikkunasta!

NordSIR -illanviettomme alkoi siis tilan esittelykierroksella, jonka jälkeen pääsimme nauttimaan saunomisesta upeissa puitteissa. Valitettavasti savusauna oli varattu miespuolisille osanottajille, joten me naiset saunoimme sitten astetta tavallisemmassa, joskin myös erinomaisessa, saunassa. Saunan jälkeen loppuilta kuluikin ison tuvan ravintolatiloissa herkullisen seisovan pöydän antimista nauttien. Meille oli varattu Savutuvan Apajan maailaispöytä, jonka antimet listataan tuvan sivuilla seuraavasti: 

"Alkuruoka: keitetyt tilliperunat, leikkeleenä sawulihaa ja graawikalaa, wihreäsalaatti ja yrttikastike sekä silliä ja tomaattisilakkaa

Pääruoka noutopöydästä: Apajan paisti naudasta tai porsaasta,

noutopöydästä kermaperunat ja porkkanaloota, siirappiset sipulit, hunajaisia kaswiksia ja kirpeää salaattia

Alku- ja pääruoat sisältäwät talon leipiä ja lewitteen.

Kahwi ja tee: mustikkakukko eli rättänä"

Ensimmäisellä kierroksella tarjoiltiin alkupaloja, jotka jo yksistään olisivat helposti riittäneet taltuttamaan isommankin nälän: 

Alkupalatarjoiluja: etenkin lämpimät tomaattisilakat ja niin
ikään lämmin savuliha olivat aivan suussasulavia!

Runsas alkupalalautanen: vihersalaattia, maustesilliä, graavilohta, leipää,
tomaattisilakkaa, tilliperunoita ja savulihaa. Nam!

Alkupalaherkuttelun jälkeen siirryimme kuitenkin pääruoan kimppuun, joka oli myös äärettömän herkullista. 

Pääruokalautaselle saattoi ehkä eksyä myös alkupalapöydän parhaimpia paloja...

Kun olimme päässeet aikamme nauttimaan alku- ja pääruokavalikoimasta, tuotiin vielä lopuksi pöytään jälkiruokakahvi (tai omassa tapauksessani tietysti tee) sekä todella herkullinen rättänäannos reilun kermavaahtokeon kera: 

Rättänää, namnam!

Onni onnettomuudessa, että ruokailuun oli varattu tarpeeksi paljon aikaa. Onneksi myös jälkiruoka tarjoiltiin annoksina, eikä seisovasta pöydästä, muutoin olisin varmasti haljennut illan aikana kaikesta herkuttelusta. Syöminkien lomassa oli myös mukavasti aikaa jutella muiden tutkijoiden kanssa ja tutustua hieman siihen, mitä kaikkea jännittävää vakaiden isotooppien avulla tutkitaankaan meillä Suomessa. Seuraavana päivänä pääsimme tutustumaan vielä hieman lisää tutkimuksiin, kun kuulimme kolme lyhyttä esitystä osanottajilta. Tämän päätteeksi pääsimme myös tutustumaan upouuteen analyysilaitteeseen, kun Isoprimen edustaja esitteli Jyväskylän yliopistoon vasta hankitun laitteen ominaisuuksia. 

Esittelyssä uuden analyysilaitteen kaasuanalysaattoriyksikkö.

Kaiken kaikkiaan NordSIR -tapaamisesta jäi itselle todella hyvä mieli ja jälleen isosti lisäintoa tutkia ja verkostoitua!