 |
| Maailman pienin muki? |
Viime torstaina (24.5.) vietettiin Jyväskylän yliopiston Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan publiikkia. Juhlaan tuli kutsu postitse ja perheen innostuessa kovin juhlista, ilmoitin sekä itseni että runsaslukuisen seurueeni juhlaan mukaan. Juhliin valmistautuminen jäi vähän muiden kiireiden jalkoihin ja juhlapäivän aamupäivän käytinkin esimerkiksi tiskaamiseen ja siivoamiseen.
Etukäteen en tiennyt kauheasti mitä odottaa, sillä en ollut koskaan aiemmin osallistunut publiikkiin. Tilaisuus osoittautui monin tavoin juhlavammaksi, kuin olin etukäteen olettanut. Ohjelmassa oli lyhyitä puheita ja musiikkiesityksiä. Lopussa jaettiin vielä yksitellen kaikille valmistuneille ruusu ja tiedekunnan muistolahja kättelyiden ja onnittelujen saattelemana. Muistolahja osoittautui mukiksi, joka kokonsa puolesta tuntuu vihjaavan, että tulevaisuudessa kahvitaukojen ei ole suotavaa venyä kovin pitkiksi...
Varsinaisen ohjelman jälkeen siirryimme vielä kohottelemaan maljoja sekä kahvittelemaan ruokalan puolelle. Tuntui jotenkin hassulta juhlia samassa tilassa jossa on monesti tullut sekä syötyä arkilounasta, että käytyä keikkatöissä. Toisaalta taas tuntui myös vähän haikealta, sillä virallisemman oloinen juhlatilaisuus osaltaan konkretisoi omaa valmistumista eri tavalla, kuin vaivihkaa saatu tutkintopaperi joitain kuukausia aikaisemmin. Vaikka eihän opiskelut kuitenkaan omalta osaltani ole ohitse. Elämäntapaopiskelijana tiedossa on loppukesälle koe-eläinkurssi ja syksylläkin täydentäviä kursseja. Ja kenties sitä jonain päivänä jatkaa vielä opintojaan täysipäiväisemminkin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti