All work and no play?

Kylläpä onkin työllistänyt taas tämä opiskelu! Olen puurtanut Tieteellinen kirjoittaminen -nimisen kurssin tehtävien kanssa nyt varmaan lähemmäs kahtakymmentä tuntia, ja vielä on hommaa siinä hieman jäljellä. Onneksi kyse on kuitenkin enää loppuraportin ja Minä ja Graduni -kirjoitelmien teosta. Jälkimmäinen tosin saattaa osoittautua hieman hankalaksi kirjoittaa, siinä kun pitää listata omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan gradun teossa ja pohtia muutenkin läheisemmin suhdettaan graduun. Onneksi näitä nyt on ensi viikko aikaa kirjoitella, niin ehtinee toivottavasti vähän keskittyä muihinkin kursseihin (joissa myös deadlinet ja tentit alkavat painaa päälle), sekä tietysti siihen itse graduunkin. Saisinpa vielä pidettyä yllä viime viikolla hyvin alkanutta liikuntainnostusta ja jaksaisin käydä tanssimassa ja uimassa tälläkin viikolla. Olen huomannut, ettei olekaan ihan puppua se, että liikunta piristäisi ja antaisi energiaa päiviin. Tosin, ainakin uinnin kohdalla se kyllä aluksi vaan väsytti ihan suunnattomasti, mutta nyt kun sitä sinnikkäästi jaksoi alkusyksyn treenata, niin sujuukin jo paljon paremmin.
On tässä onneksi ollut sitten vähän vapaa-aikaakin viikonloppuna, vieläpä molempina päivinäkin. Perjantaina oli huippukivat synttäribileet, joiden alkajaisiksi käytiin Jyväskylän intialaisessa ravintolassa, Shalimarissa. Olen käynyt siellä muutaman kerran, mutta edellisestä kerrasta taitaa olla aikaa jo reilu vuosi. Huih, miten nopeasti aika menee! Muistelin kuitenkin, että siellä oli ainakin silloin ihan tolkuttoman hyvää ruokaa, ja niinpä tälläkin kertaa. Lammas oli erinomaisen mureaa ja kastike juuri sopivan tulista, vaikka listassa olikin kolme chilipalkoa annoksen kohdalla. Pitääpä tässä kevään mittaan kokkailla intialaisia ruokia kotonakin enemmän, ja opetella uusia reseptejä niiden kahden osaamani vaihtoehdon lisäksi!

Sunnuntaina kamppailinkin sitten kirjoittamiskurssin tehtävien parissa noin kahdeksan tuntia, mutta sen lisäksi ehdin vielä käväistä naapurissa siskolla tyttöjen saunaillassa. Se tulikin mitä suurimpaan tarpeeseen, oli niin rentouttavaa vain hengailla hyvässä porukassa, syödä hyvää ruokaa ja katsoa hömppäleffaa. Saunaan asti ei suurin osa porukasta tainnut edes koskaan ehtiä, sillä leffan jälkeen kiiruhdin jo takaisin tehtävien pariin, ja vieraista pari muutakin lähti samaa matkaa.. Mutta tämähän tarkoittaa sitten vain sitä, että meidän pitää ottaa saunailta uusiksi.

Aika työlästä on siis gradulaisen opiskelun ja vapaa-ajan yhteensovittaminen, niin kuin etukäteen vähän ennakoinkin. Onneksi tätä hullunmyllyä kestää vain tämä vuosi, sillä ajatuksella jaksaa jo vähän paremmin. Vielä, kun oppisi jotenkin aikatauluttamaankin kaiken kiireensä paremmin, niin tulisi ehkä tehtyä vähän enemmän.



Mittavan urakan jälkeen haaveissa siintääkin jo kaukomaat jälleen, sillä silloin jos koskaan olisi sitten ihan hyvä syykin vähän reissailla taas. Sitä ennen kun valitettavasti joudun näillä näkymin pysyttelemään ihan kotimaan kamaralla ja ahkeroimaan opintojen loppusuoralla.